Sosiaalietuudet

Hallitus pyrkii vähentämään eriarvoisuutta ja köyhyyttä – sosiaaliturvaan esitetään ylimääräistä indeksikorotusta

ELIAS LAHTINEN
Useisiin sosiaaliturvan etuuksiin esitetään ylimääräistä indeksikorotusta tulevalle vuodelle.
Useisiin sosiaaliturvan etuuksiin esitetään ylimääräistä indeksikorotusta tulevalle vuodelle.

Hallitus esittää osaan kansaneläkeindeksiin sidotuista etuuksista ylimääräistä indeksitarkistusta vuodelle 2022. Ylimääräinen tarkistus korottaisi suurinta osaa kansaneläkeindeksiin sidottuja etuuksia ja rahamääriä, kuten esimerkiksi Kelan maksamia kansaneläkkeitä, perhe-eläkkeitä ja takuueläkkeitä.

Esityksen tavoitteena on turvata pienituloisten eläkkeensaajien ja etuudensaajien maksukykyä kiihtyvän inflaation aikana. Tarkistus korottaisi esityksen mukaisia etuuksia ajalla 1.8.–31.12.2022 ja opintorahaa ajalla 1.8.2022–31.7.2023.

Lisäksi työttömyysturvalain mukaista peruspäivärahaa, peruspäivärahan korotusosaa, työmarkkinatuen määrää, työmarkkinatuen korotusosan ja lapsikorotuksen määrää ehdotetaan tarkistettavaksi. Näin ollen myös ansiosidonnaisen työttömyyspäivärahan määrä nousisi, samoin vuorotteluvapaakorvauksen, starttirahan ja liikkuvuusavustuksen määrä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Myös sairausvakuutuslain mukaisia sairauspäivärahan ja vanhempainpäivärahan vähimmäismääriä korotettaisiin, kuten myös kuntoutusrahan vähimmäismääriä. Tarkistus nostaisi lisäksi kotihoidontuen ja yksityisen hoidon tuen hoitorahaa sekä hoitolisää. Myös toimeentulotuen perusosan määrää ehdotetaan myös tarkistettavaksi.

Tarkistettavaksi ehdotetaan opintotukilain mukaisen opintorahan, opintorahan huoltajakorotuksen ja oppimateriaalilisän sekä aikuiskoulutusetuuksista annetun lain mukaisen aikuiskoulutustuen perusosan määrää. Täyden kansaneläkkeen määrä vaikuttaa eläketuloista tehtävään eläketulovähennykseen. Näin ollen esityksen läpimeno lisäisi myös työeläkettä saavien nettotuloja vuoden 2022 verotuksessa.

Yksittäisen etuuden korotus olisi noin 3,5 prosenttia, joten esimerkiksi täysi kansaneläke nousisi noin 24 euroa kuukaudessa, kun taas työmarkkinatuki ja peruspäiväraha nousisivat noin 26 euroa kuukaudessa. Toimeentulotuen perusosa nousisi noin 18 euroa kuukaudessa ja itsenäisesti asuvan täysi-ikäisen opintoraha nousisi noin 14,5 euroa kuukaudessa. Nyt korotettavaksi esitettävät etuudet vaikuttavat myös toisiinsa. Yksilön tai perheen saaman korotuksen lopullinen määrä siis vaihtelee ja on tapauskohtainen.

Kaikkiin kansaneläkeindeksiin sidottuja tai siitä riippuvia rahamääriä ei tarkistettaisi, sillä esimerkiksi sairausvakuutuslain mukaisen lääkekorvauksen vuotuisen omavastuun määrää ei ehdoteta tarkistettavaksi. Eläkkeensaajan asumistuesta annetun lain ja yleisestä asumistuesta annetun lain mukaisten asumistukien määräytymisperusteita ei myöskään ehdoteta tarkistettavaksi.

– Eriarvoisuuden ja köyhyyden vähentäminen ovat hallituksen keskeisiä tavoitteita. Sosiaaliturvaetuuksien ylimääräinen indeksikorotus tuo pientä apua pienituloisille vastauksena kasvaneisiin elinkustannuksiin", sanoo sosiaali- ja terveysministeri Hanna Sarkkinen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Etuuden tai eläkkeen saajan ei tarvitse hakea ylimääräistä tarkistusta, vaan etuuksien maksajat tekevät tarkistukset viran puolesta. Työeläkeindeksiin sidottujen etuuksien määriin esityksellä ei ole vaikutusta. Esitys liittyy valtion vuoden 2022 toiseen lisätalousarvioesitykseen ja on tarkoitettu käsiteltäväksi sen yhteydessä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.