Mielenterveysongelmat syynä kasvaneisiin sairauspoissaoloihin – nuorten naisten ahdistuneisuushäiriöt viisinkertaistuneet vuodesta 2005
Mielenterveyden häiriöihin perustuvat pitkät sairauspoissaolot kääntyivät jälleen kasvuun viime vuonna, selviää Kelan tiedotteesta. Kasvu pysähtyi vuonna 2020, mutta oli jo sitä ennen nousujohteinen.
Erityisen suurta oli ahdistuneisuushäiriöön perustuvien sairauspäivärahapäivien lisääntyminen. Nuoret naiset kärsivät ahdistuneisuushäiriöstä nyt lähes viisi kertaa enemmän kuin vuonna 2005.
Mielenterveyssyistä päivärahaa saavien määrä kasvoi noin 11 000 ihmisellä edellisvuoteen verrattuna. Määrällisesti heitä oli viime vuonna noin 95 000 ihmistä, mikä on kolme prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä. Saajien määrä on kasvanut yli 60 prosenttia vuodesta 2016.
Kaikkiaan sairauspäivärahaa myönnettiin viime vuonna noin 305 000 henkilölle, mikä on 9,5 prosenttia ei-eläkkeellä olevista työikäisistä.
Kela voi maksaa sairauspäivärahaa omavastuuajan jälkeen, joka on yleensä sairastumispäivä ja sitä seuraavat yhdeksän arkipäivää.
– Mielenterveyden häiriöiden lisääntymiseen on herättävä kiireesti, jotta niiden kasvu ei jää pysyväksi, sanoo Kelan tutkimuspäällikkö Jenni Blomgren tiedotteessa.
Mielenterveyteen liittyvät poissaolot ovat kasvaneet erityisesti nuorten keskuudessa. Ahdistuneisuushäiriöihin perustuvat sairauspäivärahapäivät ovat yleistyneet erityisen jyrkästi 16–34-vuotiailla ja 35–40-vuotiailla naisilla.
Tiedotteessa mainitaan, että Kelan tutkijat ovat jo aiemmin arvioineet kasvun johtuvan useasta tekijästä, jotka kuormittavat samaan aikaan, kuten työolojen muutokset, pitkittyneet hoitojonot, nuorten aikuisten kasvavat suorituspaineet, ilmastonmuutos, koronapandemia ja Ukrainan sota.
Kello 14.45: Juttuun lisäätty grafiikkaa.
