Jakeluvelvoitetta alentava lakiesitys lausunnolle – Autoliitto penää kovempia toimia polttoaineiden hintojen alentamiseksi
Polttoaineiden hintojen alenemiseen tähtäävää jakeluvelvoitetta vuosina 2022 ja 2023 alentava lakiesitys lähtee lausunnolle. Lakiluonnoksessa uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitetta alennetaan 7,5 prosenttiyksiköllä vuosina 2022 ja 2023. Jakeluvelvoite olisi tänä vuonna 12 prosenttia ja 13,5 prosenttia vuonna 2023. Hallituksen esitys on tarkoitus antaa eduskunnalle vielä kevään aikana ja laki on tarkoitettu tulemaan voimaan mahdollisimman pian. Aiemmin on arveltu, että alennukset ehtivät näkyä tankkauspaikoilla vasta loppukesästä.
Venäjän hyökkäys Ukrainaan on vaikuttanut merkittävästi energiahintoihin ja erityisesti polttoaineiden hintoihin. Hinnannousun taustalla on myös koronapandemian hiipumiseen liittynyt kysynnän kasvu.
Jakeluvelvoitelaki velvoittaa liikennepolttoaineen jakelijoita toimittamaan vuosittain kulutukseen erikseen säädetyn vähimmäisosuuden uusiutuvia polttoaineita.
Jakeluvelvoitteen alentamisen arvioidaan vaikuttavan dieselin pumppuhintaan noin 12 senttiä litralta. Työ- ja elinkeinoministeriö arvion mukaan vaikutus voi olla tänä vuonna suurempikin, sillä alkuvuonna jakelijat ovat jaelleet uusiutuvia polttoaineita 19,5 prosentin jakeluvelvoitteen mukaisesti.
Bensiinin pumppuhintaan vaikutus on vähäisempi, sillä jakeluvelvoitetta täytetään enemmän uusiutuvalla dieselillä. On kuitenkin oletettu, että jakelijat tasaavat hintavaikutusta osin dieselistä bensiinijakeisiin.
Jakeluvelvoitteen alentamisen seurauksena tänä ja ensi vuonna toteutumatta jäävät päästövähennykset on tarkoitus kattaa nostamalla velvoitteen korotuksia tulevina vuosina. Lisäksi keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman mukaisesti jakeluvelvoite on 34 prosenttia vuonna 2030. Hallitus antaa esityksen korotuksista erikseen syksyn 2022 aikana.
Autoliitto ei usko jakeluvelvoitteen alentamisen näkyvän bensiinin hinnassa merkittävästi ja pitää hallituksen toimenpiteitä tilanteen helpottamiseksi riittämättöminä.
Tuoreimpien EU:n tilastojen mukaan bensiinin litrahinta on Suomessa EU:n kallein ja dieselin Ruotsin jälkeen toiseksi kallein. Monet EU:n jäsenmaat ovat reagoineet polttoaineiden hintojen nousuun muun muassa alentamalla polttoaineveroa sekä tekemällä muita liikkumiskustannuksia hillitseviä toimenpiteitä.
– Parhaiten ja täsmällisimmin liikkumiskustannuksiin vaikuttava toimenpide on polttoaineverojen alentaminen. Hallituksen jo suunnittelemat parannukset muun muassa työmatkavähennyksiin auttavat vain erittäin pientä osaa autoa tarvitsevista eikä jakeluvelvoitteen alentamisen vaikutuksia ole nähty eikä se muutenkaan vaikuta bensiinin hintaan merkittävästi, Autoliiton toimitusjohtaja Pasi Nieminen huomauttaa tiedotteessa.
Autoliiton tuoreen kuluttajabarometrin mukaan 28 prosenttia suomalaisista on vähentänyt auton käyttöä asioinnissa eli esimerkiksi kaupassa käyntiä ja 37 prosenttia on vähentänyt vapaa-ajanmatkoja autolla. Vajaat kymmenen prosenttia on vähentänyt työajoja. Ainoastaan kolmannes kaikista vastaajista ilmoitti, että polttoaineiden hinnat eivät ole vaikuttaneet auton käyttöön.
– Tuloksissa näkyy se, että nyt karsitaan kaikesta mahdollisesta, mutta usein auton käyttö on välttämätöntä. Siksi nousevat liikkumiskustannukset ovat pois muusta kulutuksesta, Nieminen toteaa.
Barometriin vastanneista 26,5 prosenttia kertoi tärkeimmäksi syyksi käyttää autoa sen, että ei käytännössä voi korvata matkojaan julkisilla liikennevälineillä. Autoilun tarjoaman vapauden ja joustavuuden mainitsi 26,9 prosenttia vastaajista ja 17,5 prosenttia ilmoitti, että työmatkat on helpointa ja tehokkainta tehdä omalla autolla.
