Itämerennorppa

Itämerennorpan ennennäkemätön temppu tallentui livekameroihin – "En ollut uskoa silmiäni"

ARKISTO/JUKKA VEHMANEN
Arkistokuvassa Korppoossa kuvattu norppa. WWF:n itämerennorppien elämää seuraavien kameroiden sijainti on salattu.
Arkistokuvassa Korppoossa kuvattu norppa. WWF:n itämerennorppien elämää seuraavien kameroiden sijainti on salattu.

Saaristomeren norppalivessä nähtiin paikallishylkeeltä ennennäkemätön temppu heti lähetyksen avajaispäivänä, kertoo WWF.

Nauhalle tallentui, kun eläin hyppäsi veden pinnalla delfiinin tavoin. Näky sai tutkijat kiistelemään, mikä hypyn tehnyt eläin oli lajiaan.

– Seurasin kameran tapahtumia sivusilmällä töiden lomassa, kun huomasin auringonkilossa norpan oloisen eläimen delfiinihypyn. En ollut uskoa silmiän, kertoo WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen tiedotteessa.

Tolvanen ryhtyi videon nähtyään toimiin ja pyysi kameraoperaattoreita tallentamaan videoklipin.

– Kävi ilmi, että samoilta seuduilta oli pari päivää aiemmin ilmoitettu havainto mahdollisista pyöriäisistä tai delfiineistä. Erään tutkijan mukaan kirjohylkeillä delfiinihypyt ovat tavallisia ja harmaahylkeilläkin niitä on nähty, Tolvanen jatkaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lähetys alkoi reilu viikko sitten 20. huhtikuuta.

Näin sulavasti itämerennorppa loikkaa veden pinnalla:

Tolvanen lähetti videon Suomen johtaville hyljetutkijoille, ja pian viestiryhmissä alkoikin kiivas keskustelu videon sisällöstä. Kokeneimmat itämerennorppa-asiantuntijat eivät olleet aiemmin nähneet vastaavaa.

Asiantuntijat päätyivät pian siihen, että eläin oli itämerennorppa ja kyseessä on tiettävästi ensimmäinen kerta, kun sen tekemä hyppy tallentuu videolle.

Saimaan ja Laatokan norppia vuosikymmenet seurannut luontokuvaaja Juha Taskinen kertoi nähneensä vastaavanlaista norpan hyppelyä Laatokalla ja muutaman kerran Saimaallakin. Sen sijaan itämerennorppaa vuosikymmeniä kuvannut Seppo Keränen ei ollut koskaan tällaista nähnyt.

– Tämä osoittaa, miten vähän itämerennorppaa vielä tunnemmekaan ja toisaalta, miten tärkeitä Luontoliven kaltaiset kamerat voivat olla myös tutkimuksen kannalta. On ainutlaatuista, että olemme saaneet taltioitua tällaista itämerennorpan käyttäytymistä, Tolvanen sanoo.

Itämerennorppa oli vielä 1900-luvun alussa Itämeren runsaslukuisin hylje, mutta metsästyksen ja ympäristömyrkkyjen vuoksi sen kanta hupeni 200 000 yksilöstä vähimmillään noin 5 000 yksilöön. Tällä hetkellä itämerennorppia on noin 20 000, joista suurin osa elää Perämerellä.

Saaristomeren norppalivessä seurataan Saaristomerellä elävää pientä, noin 200–300 norpan kantaa. Saaristomeren norppalivellä on vahva tutkimuksellinen rooli. Norppien karvanvaihtokiviä kuvaa kaksi etäohjattavaa ja zoomattavaa kameraa, joiden kuvista voidaan tunnistaa norppien yksilöllisiä turkkikuvioita ja siten saada tarkempaa tietoa norppakannan koosta ja norppien liikkumisesta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Saaristomeren norppaliveä voi seurata toukokuun lopulle.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.