Köyhien perheiden nuorilla suurempi riski kokea, etteivät he kuulu luokassa porukkaan – ammattikoululaisilla tunnetta esiintyy muita harvemmin
Perheen heikko taloudellinen tilanne lisää nuoren riskiä kokea, ettei hän kuulu luokassa porukkaan, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus. Yhteys on voimakkain yläkouluikäisillä, toisiksi voimakkain lukiolaisilla ja heikoin ammattikoululaisilla.
Ammattikoululaiset tuntevat ylipäätään ulkopuolisuutta luokassa harvemmin kuin muut nuoret. Asiaa voi osaltaan selittää muun muassa se, että ammattikoulussa opiskelevilla nuorilla on muita enemmän yhteisiä kiinnostuksen kohteita.
Heikosti toimeentulevien perheiden nuoret kokevat vähemmän osattomuutta ympäristössä, jossa muutkin nuoret arvioivat perheensä taloudellisen tilanteen huonoksi. Niillä nuorilla, joiden perheen taloudellinen tilanne on hyvä, ympäristö ei näytä vaikuttavan ulkopuolisuuden tunteeseen.
Vanhempien koulutustaso ei sen sijaan heijastu nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, kertoo Turun yliopiston tohtorikoulutettava Helena Hautala.
Tutkimuksen mukaan yksilöiden kokemia eroja saattaa selittää yläkoululaisten osalta iän mukanaan tuomat seikat sekä toisen asteen opiskelijoiden kohdalla se, että lukiossa opiskelevien nuorten perheet ovat keskimäärin hyvätuloisempia kuin ammattikoulussa opiskelevien.
Koulutukseen sitoutuminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Lisäksi koulutus on tärkeimpiä keinoja torjua huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle.
– On tärkeää ymmärtää, millainen yhteys on nuoren perhetaustan ja koulussa koetun osallisuuden välillä, Hautala sanoo tiedotteessa.
Kokemus ryhmään kuulumisesta koululuokassa on yhteydessä nuoren opiskelumotivaatioon, opintomenestykseen, itsetuntoon ja yleiseen hyvinvointiin. Ulkopuolisuuden tunne on taas yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin, heikkoon itsetuntoon, huonoon koulumenestykseen, käyttäytymisen haasteisiin, yksinäisyyden ja vieraantuneisuuden kokemuksiin sekä riskiin jättää koulu kesken.
– Kouluympäristöt tulisi rakentaa mahdollisimman vapaiksi taloudellisesta eriarvoisuudesta ja vertailusta, jotta kaikki nuoret perhetaustasta riippumatta voivat kokea olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Erityisesti heikosti toimeentulevien perheiden nuorten osallisuutta on tärkeää tukea niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Kouluilla on harvoin tietoa perheiden taloudellisista tilanteista, ja siksi toimenpiteet kannattaa kohdistaa kaikkiin oppilaisiin, Hautala kehottaa.
Tutkimuksen aineistona käytettiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyä, johon vastasi yli 114 500 yläkoulun, lukion ja ammattikoulun oppilasta. Tieto perheen taloudellisesta tilanteesta ja vanhempien koulutustasosta perustui nuoren omaan arvioon.
