Nuoret

Köyhien perheiden nuorilla suurempi riski kokea, etteivät he kuulu luokassa porukkaan – ammattikoululaisilla tunnetta esiintyy muita harvemmin

JANE ILTANEN
Perheen taloudellinen tilanne heijastuu voimakkaimmin yläkouluikäisten kokemukseen siitä, etteivät he kuulu luokassa porukkaan. Teini-iässä otetaan yleensä ensimmäisiä irtiottoja vanhemmista, mutta omaa rahaa ei vielä ole. Tällöin vanhempien varallisuudella voi olla suuri merkitys.
Perheen taloudellinen tilanne heijastuu voimakkaimmin yläkouluikäisten kokemukseen siitä, etteivät he kuulu luokassa porukkaan. Teini-iässä otetaan yleensä ensimmäisiä irtiottoja vanhemmista, mutta omaa rahaa ei vielä ole. Tällöin vanhempien varallisuudella voi olla suuri merkitys.

Perheen heikko taloudellinen tilanne lisää nuoren riskiä kokea, ettei hän kuulu luokassa porukkaan, osoittaa Turun yliopiston uusi tutkimus. Yhteys on voimakkain yläkouluikäisillä, toisiksi voimakkain lukiolaisilla ja heikoin ammattikoululaisilla.

Ammattikoululaiset tuntevat ylipäätään ulkopuolisuutta luokassa harvemmin kuin muut nuoret. Asiaa voi osaltaan selittää muun muassa se, että ammattikoulussa opiskelevilla nuorilla on muita enemmän yhteisiä kiinnostuksen kohteita.

Heikosti toimeentulevien perheiden nuoret kokevat vähemmän osattomuutta ympäristössä, jossa muutkin nuoret arvioivat perheensä taloudellisen tilanteen huonoksi. Niillä nuorilla, joiden perheen taloudellinen tilanne on hyvä, ympäristö ei näytä vaikuttavan ulkopuolisuuden tunteeseen.

Vanhempien koulutustaso ei sen sijaan heijastu nuorten osattomuuden kokemuksiin koululuokassa, kertoo Turun yliopiston tohtorikoulutettava Helena Hautala.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksen mukaan yksilöiden kokemia eroja saattaa selittää yläkoululaisten osalta iän mukanaan tuomat seikat sekä toisen asteen opiskelijoiden kohdalla se, että lukiossa opiskelevien nuorten perheet ovat keskimäärin hyvätuloisempia kuin ammattikoulussa opiskelevien.

Koulutukseen sitoutuminen on yksi merkittävimmistä tekijöistä, jotka ehkäisevät nuorten syrjäytymistä. Lisäksi koulutus on tärkeimpiä keinoja torjua huono-osaisuuden periytymistä sukupolvelta toiselle.

– On tärkeää ymmärtää, millainen yhteys on nuoren perhetaustan ja koulussa koetun osallisuuden välillä, Hautala sanoo tiedotteessa.

Kokemus ryhmään kuulumisesta koululuokassa on yhteydessä nuoren opiskelumotivaatioon, opintomenestykseen, itsetuntoon ja yleiseen hyvinvointiin. Ulkopuolisuuden tunne on taas yhteydessä masennus- ja ahdistusoireisiin, heikkoon itsetuntoon, huonoon koulumenestykseen, käyttäytymisen haasteisiin, yksinäisyyden ja vieraantuneisuuden kokemuksiin sekä riskiin jättää koulu kesken.

– Kouluympäristöt tulisi rakentaa mahdollisimman vapaiksi taloudellisesta eriarvoisuudesta ja vertailusta, jotta kaikki nuoret perhetaustasta riippumatta voivat kokea olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. Erityisesti heikosti toimeentulevien perheiden nuorten osallisuutta on tärkeää tukea niin koulussa kuin vapaa-ajallakin. Kouluilla on harvoin tietoa perheiden taloudellisista tilanteista, ja siksi toimenpiteet kannattaa kohdistaa kaikkiin oppilaisiin, Hautala kehottaa.

Tutkimuksen aineistona käytettiin vuoden 2017 Kouluterveyskyselyä, johon vastasi yli 114 500 yläkoulun, lukion ja ammattikoulun oppilasta. Tieto perheen taloudellisesta tilanteesta ja vanhempien koulutustasosta perustui nuoren omaan arvioon.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Sivustaseuraaja
Nollatutkimus
Saman tuloksen olisi voinut kertoa suurin osa tämänkin lehden lukijoista.
Se, mitä olisi pitänyt tutkia, on mihin tämä johtaa.

“ – Kouluympäristöt tulisi rakentaa mahdollisimman vapaiksi taloudellisesta eriarvoisuudesta ja vertailusta, jotta kaikki nuoret perhetaustasta riippumatta voivat kokea olonsa turvalliseksi ja kotoisaksi. ”
– En tiedä mitä tuolla ympäristöllä halutaan hakea tai sanoa ja onko tällaista edes olemassa nykyisin, mutta itse muistan lapsuudestani, että kaikilla ei ollut varaa luistimiin tai voimistelupukuun. Ylipäätään ainoa josta silloin erotti köyhät ja vähemmän köyhät, oli urheiluun liittyvät vaatimukset.

Merkkivaatteita ei ollut, mutta niitä on nykyisin. Olisiko kaikille yhtäläinen koulupuku ratkaisu tähän? Tosin vapaa-aikaahan sekään ei muuta, mutta pystytäänkö sitä muuttamaan muutenkaan?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.