Kolme yhtiötä haastaa Digitan teräväpiirtolähetyksien verkkotoimiluvan haussa. Antenniverkon lähetysten välittämistä havittelevat Digitan lisäksi Dna, Anvia ja Telemast Nordic.
Lupapäätös on tarkoitus tehdä torstaina pidettävässä valtioneuvoston yleisistunnossa. Kilpailijat esittelee viestintäministeri Suvi Lindén (kok) liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) valmistelun pohjalta.
– Tämä ei ole uusi pakollinen digisiirtymä, vaan tällä halutaan antaa ihmisille paras mahdollinen hyöty uusien taulutelevisioiden kuvanlaadusta. Ihmisten pitää kuitenkin olla valmiita siihen, että he joutuvat taas uusimaan antenninsa, toteaa LVM:n neuvotteleva virkamies Maaret Suomi.
Peräti 40 prosentilla nykyisistä kotitalouksista puuttuu teräväpiirtolähetyksien vastaanottamiseen tarvittava antenni. Digisiirtymän aikana osasta taloyhtiöistä poistettiin vanhat antennit, jotka pystyisivät vastaanottamaan uudelleen käyttöön otettavia VHF-lähetystaajuuksia. Lisäksi vain osa aikaisemmin uusituista antenneista kykenee vastaanottamaan VHF-taajuutta.
Luvan päätyminen muille kuin Digitalle tarkoittaisi kilpailun tuomista televisiolähetysten maanpäälliseen jakeluverkkoon. Toimiluvan ehtojen mukaan teräväpiirtolähetysten peiton on katettava 60 prosenttia suomalaisista vuoteen 2011 mennessä. Teräväpiirtolähetyksiin on jaossa kaksi kanavanippua, joille mahtuu yhteensä kahdeksan kanavaa.
Digitan masto-
vuokraus kallista
Teräväpiirtolähetyksien verkkotoimiluvat jaetaan uudelleen vuonna 2016. Tällöin teräväpiirtolähetyksien jakeluun voisi syntyä jo todellista kilpailua, jos Digitan valmiille mastoverkolle on rakennettu vaihtoehto. Digitan investoinnit teräväpiirtolähetyksiin jäisivät muita yhtiöitä halvemmiksi, koska sen täytyisi asentaa mastoihinsa vain uudet lähettimet.
– Digitan mastoverkon vuokraushintoja selvittäessämme huomasimme, että on kannattavampaa rakentaa oma mastoverkosto, kertoo Anvian toimitusjohtaja Timo Cavén.
Uuden mastoverkoston rakentamisen kustannukset ovat noin 16 miljoonaa euroa. Kilpailun lisääminen lähetysverkkoon voisi palvelella tv-kanavia, jotka maksavat kanaviensa lähettämisestä verkko-operaattoreille.
– Olemme käyneet jo neuvotteluja suurien ohjelmistoyhtiöiden Ylen, MTV3:n ja Nelosen kanssa. Pärjäämme kilpailussa vain uusilla palveluilla tai edullisilla hinnoilla, toteaa Cavén.
Kahden verkko-operaattorin malli voi kuitenkin aiheuttaa ongelmia, jos niiden lähetinasemat olisivat eri suunnilla.
– Osa kotitalouksista voisi tarvita digilähetysten ja teräväpiirtolähetysten vastaanottamiseen kaksi eri suuntaan suunnattua antennia. Tai vaihtoehtoisesti lähetinverkkoon pitäisi rakentaa täytelähettimiä, epäilee Digitan palvelukehityspäällikkö Teppo Ahonen.
Jonkin verran tilannetta helpottaa se, että teräväpiirtolähetyksiin käyttöön tuleva matala VHF-taajuus sietää nykyistä enemmän esteitä, kuten puiden lehtiä ja vaihtuvia sääilmiöitä. Myöskään kotitalouksien antennien suuntaus ei ole yhtä tarkkaa kuin nykyisin käytössä olevilla UHF-taajuuksilla.
Dna:n lähettimet
gsm-mastoihin
Dna suunnittelee asentavansa lähettimet omaan matkapuhelinmastoverkostoonsa. Tiheällä mastovälillä voitaisiin välttyä kahden eri suunnalta tulevan signaalin aiheuttamilta ongelmilta. Kustannukset voisivat kuitenkin nousta liian suuriksi. Dna:n konsernijohtaja RiittaTiuraniemi myöntää, että tekninen toteutustapa voi vielä muuttua suunnitelmasta.
– Voi olla järkevämpää vuokrata lähetinpaikat Digitan korkeammista mastoista kuin käyttää matalia matkapuhelinmastoja.
Tavallisen digisignaalin ja teräpiirtosignaalin tuleminen samasta mastosta takaisi, ettei kuluttajan tarvitse ainakaan tämän takia hankkia erillistä antennia.
– Tavoite on tietysti se, ettei tv:n katselijan tarvitse käännellä antennejaan teräväpiirtolähetysten vastaanottamiseksi, toteaa Tiuraniemi.
