Suomi ja Turku menettivät moniottelijan – kiirastorstaina edesmenneen Ilkka Kanervan ura ja persoona olivat ainutlaatuisia
Turku, Varsinais-Suomi ja koko Suomi järkyttyivät kiirastorstain ja pitkänperjantain välisenä yönä, kun tieto ministerin arvonimeä kantaneen kansanedustajan Ilkka Kanervan (kok) kuolemasta kiiri julkisuuteen. 74-vuotias Kanerva kuoli Turussa vaikean sairauden murtamana.
Monia merkkitehtäviä hoitaneen miehen ura jatkui aina vakavaan sairastumiseen saakka. Vielä viimeisinä päivinään hän viestitti julkisuuteen, kuinka hän seuraa Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua.
Kanervan ansiolista on suorastaan uuvuttavan pitkä, sillä hänellä riitti tarmoa Turun asioista kansainväliseen politiikkaan saakka. Ura alkoi kokoomusnuorten nousevana tähtenä ja päättyi vanhempana valtiomiehenä.
Pelkkä tehtävien luettelo ei kuitenkaan riitä nostamaan häntä suomalaisten poliittisten legendojen kaartiin. Kanerva oli ennen muuta Ike, helposti lähestyttävä ja poikamaisesti virnistelevä mies, joka tunsi kaikki ja tervehti jokaista. Tarvittaessa hän oli vakuuttavalla ja syvällä äänellä totuuksia julistava asiaosaaja. Välillä hän osoitti että tuntee hyvin oman arvonsa. Viihdejulkisuuskin sai vuosien mittaan hänestä osansa.
Eveliina Talvitie kirjoitti muutama vuosi sitten elämäkertateoksen Moniottelija Ilkka Kanerva. Luonnehdinta on niin osuva, että se on pakko lainata myös tämän muistokirjoituksen otsikkoon.
Kanerva oli lähtöisin Lokalahdelta, mutta hänen poliittinen kotinsa oli Turku. 24-vuotias nuori mies pääsi läpi vuoden 1972 kuntavaaleissa eikä sen koommin jättänyt Turun valtuustoa. Aurakadun valtuustosalissa vierähti liki viisi vuosikymmentä.
Kanerva kutsui itseään usein Turun ulkoministeriksi. Rooli juontui siitä, että hän nousi eduskuntaan jo vuoden 1975 hajotusvaaleissa. Valtakunnan poliitikko ajoi Turun asiaa nimenomaan pääkaupungin kammareissa. Muun maakunnan etuja hän puolusti etenkin Varsinais-Suomen liiton puheenjohtajana. Tuota tehtävää hän hoiti vuodesta 1995 lähtien.
Kanerva vitsaili joskus, että poliitikoksi pääsee vasta, kun on viettänyt yli puolet elämästään kansanedustajana. Tuo rima ylittyi miehen itsensä osalta kevyesti. Hänen eduskunta-uransa kesti liki 47 ja puoli vuotta. Saavutus on Suomen ennätys, mistä urheilumies itse tunsi ylpeyttä.
Kun kokoomus pitkän korpitaipaleensa jälkeen pääsi maan hallitukseen vuonna 1987, Kanervasta leivottiin Harri Holkerin (kok) sinipunan ministeri valtioneuvoston kansliaan. Liikenneministeri hän oli vuosina 1990–1991. Esko Ahon (kesk) porvarihallituksessa 1991–1995 Kanerva kantoi työministerin salkkua.
Ministeriura huipentui vuoden mittaiseen jaksoon ulkoministerinä Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksessa 2007–2008. Kansa muistaa kohueron lisäksi Kanervan tapaamiset Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen kanssa.
Ulkoministerikauden jälkeen hänen harteillaan oli huipputehtäviä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä.
Aivan kaikki Kanervan pyrinnöt eivät onnistuneet. Työministerin salkku oli raskas kantaa 1990-luvun alun lama-Suomessa. Suomen Pankin johtajaksi hän ei yltänyt yrityksestään huolimatta. Jyrki Katainen valittiin vuonna 2004 kokoomuksen puheenjohtajaksi, ei Ilkka Kanerva. Ulkoministerikausi päättyi ikävästi. Kanervan 60-vuotisjuhliin ja tuon ajan vaalirahaskandaaliin kytkeytynyt lahjussyyte eli aikanaan pitkään ja kaatui vasta hovioikeudessa.
Urho Kekkosen ulkopolitiikkaa aikanaan kokoomukseen ajanut mies sai myös osansa, kun myöhemmin Suomessa ruodittiin suomettumisen ajan ilmiöitä.
Kanerva oli kuitenkin taistelija, joka nousi aina alhosta ylös. Kansa ei häntä hylännyt koskaan, sillä vaaleissa hän menestyi mainiosti vuosikymmenestä toiseen. Tukena oli Ike-tiimi, erittäin laaja kannattajien verkosto.
Eräs kannatuksen peruspilari oli urheilu. Sielläkin miehelle kertyi huikea määrä kontakteja ja luottamusta. Lokalahden Leiskun pikajuoksija kuului Suomen urheilujohtajien kermaan. Merkkitehtäviin lukeutuivat esimerkiksi Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajuus sekä Suomen olympiajoukkueen johtaminen Atlantan kesäkisoissa 1996.
Kanervan ykköslaji oli yleisurheilu. Kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen jäsenen tähti hohti kirkkaimmillaan vuonna 2005, kun hän johti Helsingin MM-kisojen järjestelytoimikuntaa.
Ilkka Kanerva oli naimisissa kahdesti. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä oli kaksi tytärtä.
Lue lisää Ilkka Kanervan elämästä ja kuolemasta:
Ilkka Kanerva on kuollut – vaikea sairaus mursi Lokalahden suuren miehen
Kanervan poismeno liikuttaa poliittisia asetelmia niin Turussa kuin valtakunnan politiikassakin