Politiikka

Suomi ja Turku menettivät moniottelijan – kiirastorstaina edesmenneen Ilkka Kanervan ura ja persoona olivat ainutlaatuisia

JONNY HOLMÉN
Ilkka Kanerva antoi lausuntoja Suomen Joutsenen kannella vuoden 2008 kohutapahtumien aikoihin.
Ilkka Kanerva antoi lausuntoja Suomen Joutsenen kannella vuoden 2008 kohutapahtumien aikoihin.

Turku, Varsinais-Suomi ja koko Suomi järkyttyivät kiirastorstain ja pitkänperjantain välisenä yönä, kun tieto ministerin arvonimeä kantaneen kansanedustajan Ilkka Kanervan (kok) kuolemasta kiiri julkisuuteen. 74-vuotias Kanerva kuoli Turussa vaikean sairauden murtamana.

Monia merkkitehtäviä hoitaneen miehen ura jatkui aina vakavaan sairastumiseen saakka. Vielä viimeisinä päivinään hän viestitti julkisuuteen, kuinka hän seuraa Suomen turvallisuuspoliittista keskustelua.

Kanervan ansiolista on suorastaan uuvuttavan pitkä, sillä hänellä riitti tarmoa Turun asioista kansainväliseen politiikkaan saakka. Ura alkoi kokoomusnuorten nousevana tähtenä ja päättyi vanhempana valtiomiehenä.

Pelkkä tehtävien luettelo ei kuitenkaan riitä nostamaan häntä suomalaisten poliittisten legendojen kaartiin. Kanerva oli ennen muuta Ike, helposti lähestyttävä ja poikamaisesti virnistelevä mies, joka tunsi kaikki ja tervehti jokaista. Tarvittaessa hän oli vakuuttavalla ja syvällä äänellä totuuksia julistava asiaosaaja. Välillä hän osoitti että tuntee hyvin oman arvonsa. Viihdejulkisuuskin sai vuosien mittaan hänestä osansa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Eveliina Talvitie kirjoitti muutama vuosi sitten elämäkertateoksen Moniottelija Ilkka Kanerva. Luonnehdinta on niin osuva, että se on pakko lainata myös tämän muistokirjoituksen otsikkoon.

Kanerva oli lähtöisin Lokalahdelta, mutta hänen poliittinen kotinsa oli Turku. 24-vuotias nuori mies pääsi läpi vuoden 1972 kuntavaaleissa eikä sen koommin jättänyt Turun valtuustoa. Aurakadun valtuustosalissa vierähti liki viisi vuosikymmentä.

Kanerva kutsui itseään usein Turun ulkoministeriksi. Rooli juontui siitä, että hän nousi eduskuntaan jo vuoden 1975 hajotusvaaleissa. Valtakunnan poliitikko ajoi Turun asiaa nimenomaan pääkaupungin kammareissa. Muun maakunnan etuja hän puolusti etenkin Varsinais-Suomen liiton puheenjohtajana. Tuota tehtävää hän hoiti vuodesta 1995 lähtien.

Kanerva vitsaili joskus, että poliitikoksi pääsee vasta, kun on viettänyt yli puolet elämästään kansanedustajana. Tuo rima ylittyi miehen itsensä osalta kevyesti. Hänen eduskunta-uransa kesti liki 47 ja puoli vuotta. Saavutus on Suomen ennätys, mistä urheilumies itse tunsi ylpeyttä.

Kun kokoomus pitkän korpitaipaleensa jälkeen pääsi maan hallitukseen vuonna 1987, Kanervasta leivottiin Harri Holkerin (kok) sinipunan ministeri valtioneuvoston kansliaan. Liikenneministeri hän oli vuosina 1990–1991. Esko Ahon (kesk) porvarihallituksessa 1991–1995 Kanerva kantoi työministerin salkkua.

Ministeriura huipentui vuoden mittaiseen jaksoon ulkoministerinä Matti Vanhasen (kesk) kakkoshallituksessa 2007–2008. Kansa muistaa kohueron lisäksi Kanervan tapaamiset Yhdysvaltain ulkoministerin Condoleezza Ricen kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ulkoministerikauden jälkeen hänen harteillaan oli huipputehtäviä Euroopan turvallisuus- ja yhteistyöjärjestössä Etyjissä.

Aivan kaikki Kanervan pyrinnöt eivät onnistuneet. Työministerin salkku oli raskas kantaa 1990-luvun alun lama-Suomessa. Suomen Pankin johtajaksi hän ei yltänyt yrityksestään huolimatta. Jyrki Katainen valittiin vuonna 2004 kokoomuksen puheenjohtajaksi, ei Ilkka Kanerva. Ulkoministerikausi päättyi ikävästi. Kanervan 60-vuotisjuhliin ja tuon ajan vaalirahaskandaaliin kytkeytynyt lahjussyyte eli aikanaan pitkään ja kaatui vasta hovioikeudessa.

Urho Kekkosen ulkopolitiikkaa aikanaan kokoomukseen ajanut mies sai myös osansa, kun myöhemmin Suomessa ruodittiin suomettumisen ajan ilmiöitä.

Kanerva oli kuitenkin taistelija, joka nousi aina alhosta ylös. Kansa ei häntä hylännyt koskaan, sillä vaaleissa hän menestyi mainiosti vuosikymmenestä toiseen. Tukena oli Ike-tiimi, erittäin laaja kannattajien verkosto.

Eräs kannatuksen peruspilari oli urheilu. Sielläkin miehelle kertyi huikea määrä kontakteja ja luottamusta. Lokalahden Leiskun pikajuoksija kuului Suomen urheilujohtajien kermaan. Merkkitehtäviin lukeutuivat esimerkiksi Suomen olympiakomitean varapuheenjohtajuus sekä Suomen olympiajoukkueen johtaminen Atlantan kesäkisoissa 1996.

Kanervan ykköslaji oli yleisurheilu. Kansainvälisen yleisurheiluliiton hallituksen jäsenen tähti hohti kirkkaimmillaan vuonna 2005, kun hän johti Helsingin MM-kisojen järjestelytoimikuntaa.

Ilkka Kanerva oli naimisissa kahdesti. Ensimmäisestä avioliitostaan hänellä oli kaksi tytärtä.

Lue lisää Ilkka Kanervan elämästä ja kuolemasta:

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ilkka Kanerva on kuollut – vaikea sairaus mursi Lokalahden suuren miehen

Ilkka Kanerva ei ehtinyt nähdä Suomen Nato-ratkaisua – kokenut kommentaattori seurasi keskustelua loppuun asti

Kanervan poismeno liikuttaa poliittisia asetelmia niin Turussa kuin valtakunnan politiikassakin

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (1)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Ossi Merikko
Ilkkapoika
Tuo kuva Taidemuseon edestä alas Aurakatua tuo mieleeni nuoren poliittisen "broilerin"! Sanon tämän kunnioittavassa kontekstissa.

Vasemmalla näkymättömissä on Turun Lyseon 2B luokan ikkunarivi. Minun luokkani myös.

Liian varhain menetimme Ilkan. Kymmenen vuotta vanhempana häntä, muistan hänen ensiaskeleitaan paikalliseen politiikkaan. Siinä oli vahva tuulahdus sosiaaliseen demokratiaan, toisinajatteluun ja tasa-arvoisuuteen. Lopulta puntari värähti hänen kohdallaan maltilliseen porvariuteen. Olisi hänestä voinut tulla myös demari! Kohtasin hänet vain kerran eräässä yhteispalaverissa Naantalin, Raision ja Turun kesken. Tulossa oli tärkeitä vaaleja.

Menetimme hänet juuri väärään aikaan. Huolimatta siitä, että hänen vaikutuksensa olisi ollut suuri suomalaisille ohjautumaan "natoilussa" oikealle tielle, on Suomi onneksi ymmärtänyt paikkansa pahassa maailmansa. Lopultakin.

Suruni on suuri.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.