Hallituksen turvallisuusselonteko julki: "Oma vahva kansallinen puolustuskykymme on puolustuksemme kivijalka" – myös Nato-jäsenenä

Tasavallan presidentti Sauli Niinistö ja valtioneuvoston ulko- ja turvallisuuspoliittinen ministerivaliokunta eli niin sanottu TP-Utva sai eilen valmiiksi ajankohtaisselonteon turvallisuusympäristön muutoksesta.

Eduskunnan tahtoa Suomen liittymisestä puolustusliitto Natoon aletaan selvittää toden teolla, kun hallitus luovutti selonteon tänään eduskunnalle.

Selonteko ei sisällä johtopäätöksiä eikä siinä esitetä uusia turvallisuuspoliittisia linjauksia, ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) korosti tiedotustilaisuudessa keskiviikkona.

Haaviston mukaan Venäjän hyökkäyssodan vaikutukset Suomen turvallisuustilanteeseen ovat pitkäkestoisia.

– Venäjä on osoittanut, ettei kunnioita naapureidensa suvereniteettia ja koskemattomuutta, Haavisto sanoo.  

Selonteossa korostetaan läntisten toimijoiden yhtenäisyyden ja nopean reagointikyvyn merkittävyyttä ja niiden merkitystä Suomen turvallisuustilanteelle. Haavisto kertoo, että tilanne Suomessa on monimutkaisin sitten kylmän sodan alkamisen.

–  Suomen edun mukaista on myös pitää suhteet Venäjään olemassa, Haavisto lisää.

RUSSIAN FOREIGN AFFAIRS MINISTRY / HANDOUT

Ulkoministeri Pekka Haaviston mukaan on tärkeää, että Suomi ja Ruotsi tekisivät päätöksiä mahdollisesta Nato-jäsenyydestä samassa aikataulussa.

Puolustusministeri Antti Kaikkonen (kesk) huomautti tilaisuudessa, että Suomen puolustusta kehitetään nopealla aikataululla.

– Oma vahva kansallinen puolustuskykymme on puolustuksemme kivijalka, Kaikkonen korostaa.

Suomen kansainvälisiä puolustusyhteistyöjärjestelyitä on vahvistettu Venäjän hyökkäyksen alettua entisestään.

Kaikkonen kuitenkin pitää huomionarvoisena sitä, että nykyiset puolustusyhteistyöjärjestelyt eivät sisällä turvatakuita tai velvoitteita. Nato-jäsenyyden merkittävimpiä etuja sen sijaan olisi se, että se toisi Suomen puolustusliiton viidennen artiklan turvatakuiden piiriin.

– Uudet jäsenet liittyvät heti täysin oikeuksin ja velvollisuuksin. Maa joko on Nato-jäsen tai se ei ole, Kaikkonen sanoo.

Jäsenenä Suomen turvaksi asettuisi 30 jäsenmaan suorituskyvyt, mikäli maahan kohdistuisi sotilaallista uhkaa.

Vastaavasti Suomi tukisi muita liittolaisia yhteisen puolustuksen tilanteessa.

– Suomi päättäisi aina itse joukkojen lähettämisestä operaatioihin, Kaikkonen lisää.

Kaikkonen korostaa, että suomalainen asevelvollisuus, koulutettu reservi ja korkea maanpuolustustahto ovat maanpuoluistuksen perusta – myös Nato-jäsenenä.

– Olemme varautuneita, olemme valmiita, Kaikkonen päättää.

Sisäministeri Krista Mikkonen (vihr) esitteli selonteon osiota sisäisestä turvallisuudesta ja vakaudesta. Sisäministerin mukaan Suomi varautuu joutuvansa erilaisten hybridivaikuttamisen keinojen kohteeksi joutumiseen. Myös maahanmuuttoon hybridivaikuttamisen keinona on varauduttu.

Hybridivaikuttamisen tarkoituksena voi olla vastakkainasettelun ja vihan kylväminen kansallisen yhtenäisyyden rikkomiseksi. Mikkosen mukaan myös median osalta informaatiovaikuttamisen riski tulee tiedostaa.

– Medialukutaidon ja lähdekritiikin merkitys korostuu, sisäministeri toteaa.

Myös yritykset ja näiden tietoturvallisuusammattilaiset ovat merkittävässä roolissa, kun kyberhyökkäykset lisääntyvät. Mikkonen korosti myös järjestäytyneen rikollisuuden laajentumisen sekä ihmiskaupan lisääntymisen riskejä muuttuneessa turvallisuustilanteessa. Mikkosen mukaan on tärkeää, että Ukrainasta paenneet Suomeen saapuneet, joista puolet on lapsia, pääsevät mukaan suomalaiseen yhteiskuntaan.

Selonteko ei ota kantaa Nato-jäsenyyden hakemiseen, mutta avaa sen vaikutuksia ja antaa eduskunnalle eväitä päätöksentekoon. Se käynnistää eduskunnan kantoja selvittävän prosessin, mutta varsinaisia päätöksiä mahdollisen Nato-jäsenyyden hakemisesta on luvassa vasta myöhemmin keväällä. Eduskunnan on määrä käydä selonteosta lähetekeskustelu pääsiäispyhien jälkeen keskiviikkona. Lähetekeskustelun jälkeen selonteko etenee valiokuntakäsittelyyn.

Aihe oli esillä tänään myös Tukholmassa, kun pääministeri Sanna Marin (sd) tapasi ruotsalaiskollegansa Magdalena Anderssonin.

Ministereiden tiedotustilaisuus ajankohtaisselonteosta näytettiin suorana lähetyksenä keskiviikkona kello 14.