Kielteisiä tapahtumia kokeneilla lapsilla kohonnut riski oppimisvaikeuksiin tai jopa 2. tyypin diabetekseen – turkulaistutkimus kerää tietoa lasten kokemuksista
Turun yliopiston FinnBrain-hanke alkaa tutkia lapsen kokemuksia häntä koskettaneista kielteisistä elämäntapahtumista. Erilaisia kielteisiä lapsuuden kokemuksia (Adverse Childhood Experiences, ACE) ovat esimerkiksi altistuminen fyysisten tai emotionaalisten tarpeiden laiminlyönnille, kaltoinkohtelulle tai hyväksikäytölle tai merkittäville kotiympäristön haasteille. Näillä väestötasolla yleisillä kokemuksilla voi olla laaja-alaisia ja kauaskantoisia vaikutuksia lapsen kehitykseen ja jopa aikuisiän terveyteen.
– Näyttö on varsin vahvaa siitä, että neljän tai sitä useamman kielteisen elämäntapahtuman kokeneilla lapsilla on moninkertainen riski muun muassa oppimisvaikeuksiin, kipuoireisiin tai tarkkaavaisuusongelmiin lapsuudessa. Lisäksi näillä lapsilla on selvästi kohonnut riski esimerkiksi sydän- ja verisuonitauteihin, mieliala- ja ahdistuneisuushäiriöihin tai tyypin 2 diabetekseen aikuisuudessa verrattuna niihin, joilla näitä kokemuksia ei ole, kertoo FinnBrain-tutkimuksen johtaja, professori Hasse Karlsson yliopiston tiedotteessa.
Yksilön kokemia lapsuusiän ACE-tapahtumia selvitetään tutkimuksissa usein kysymällä tapahtumista vanhemmilta tai muilta lähipiirin aikuisilta, tutkimalla lastensuojelun tai poliisin rekisterejä tai kysymällä näistä tapahtumista vasta aikuisuudessa. Tutkimusten perusteella kuitenkin tiedetään, että yksilön oma kokemus haitallisista tapahtumista on hänen hyvinvointinsa näkökulmasta usein merkittävämpi asia kuin objektiivisesti arvioitu tapahtuma.
– Lapsen hyvinvoinnin ja kehityksen kannalta olisi tärkeä tietää, minkälaisia kehitykseen mahdollisesti haitallisesti vaikuttavia tapahtumia lapselle on hänen oman arvionsa mukaan sattunut, jotta varhaiskehitykseen suunnattuja ennaltaehkäiseviä ja suojaavia interventioita voitaisiin kehittää entisestään, sanoo psykologian tohtori Eeva-Leena Kataja.
FinnBrain-tutkimuksessa aloitetaan lasten haastatteleminen heidän kokemistaan ACE-tapahtumista.
Haastatteluun kutsutaan noin 1000 lasta yhdeksän vuoden iässä. Lapsilta kysytään myös, miten he kokivat ACE-tapahtumista raportoimisen. Tutkimukseen osallistuvien lasten varhaiskehityksestä on jo olemassa kattavasti tietoa, ja heidän kehitystään tullaan seuraamaan aikuisikään asti. Lasten lisäksi myös heidän vanhemmiltaan kerätään tietoa lasten kielteisistä elämäntapahtumista kyselylomakkeella.
– Tutkimussuuntaus on kansainvälisestikin uusi, sillä tyypillisesti lasten omia kokemuksia ei ole selvitetty näin varhain. Tutkimuksen avulla hankitaan tietoa varhaisten kokemusten vaikutuksesta yksilön hyvinvointiin ja terveyteen, Karlsson summaa.
