Korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhehaaveensa
Parisuhteiden muutos on yhteydessä sekä elinikäisen lapsettomuuden että suurten lapsilukujen yleistymiseen enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla, selviää Turun yliopiston tuoreessa FLUX-hankkeeseen liittyvässä tutkimuksessa.
Tutkimuksessa tarkasteltiin syntyvyyden kehitystä ja koulutusryhmien välisiä eroja lastensaannissa Suomessa ja Ruotsissa 1940–1973 syntyneillä miehillä ja 1940–1978 syntyneillä naisilla. Toteutunutta lastensaantia tutkittiin naisilla 40 vuoden ja miehillä 45 vuoden iässä.
Sopeutumiskeinoja syntyvyyden muutoksiin etsivässä tutkimuksessa kävi ilmi, että elinikäinen lapsettomuus on Suomessa yleisintä enintään keskiasteen koulutuksen saaneilla.
Koulutus on yhteydessä hyvinvoinnin eri osa-alueisiin sekä työuran ja perhesuhteiden vakauteen, jotka tukevat myös lasten saamista.
– Kyselytutkimusten mukaan valtaosa sekä miehistä että naisista haluaa jossain vaiheessa lapsia. Vaikuttaa siltä, että korkeasti koulutetuilla on muita paremmat mahdollisuudet toteuttaa perhettä koskevat toiveensa, dosentti Marika Jalovaara Turun yliopistosta sanoo tiedotteessa.
1970-luvun alussa syntyneistä, enintään keskiasteen koulutuksen saaneista miehistä jäi lapsettomaksi noin kolmannes. Korkeasti koulutetuista miehistä lapsettomiksi jäi noin viidennes. Myös naisilla lapsettomaksi jäävien osuus on nykyään suurin matalasti koulutetuilla.
Toisaalta yhä useampi perus- tai keskiasteen tutkinnon suorittaneista saa lapsia kolme tai enemmän, kun korkeasti koulutetuilla on tavallista saada kaksi lasta. Sekä lapsettomuus että suuret lapsiluvut ovat korkeakoulutetuilla harvinaisempia kuin matalammin koulutetuilla, eivätkä ne ole yleistyneet. Ylemmän korkea-asteen tutkinnon suorittaneilla naisilla elinikäinen lapsettomuus on jopa vähentynyt.
– On huomattavaa, että Suomessa tämä lastensaannin polarisoituminen ei koske vain matalimmin koulutettujen pienehköä ryhmää. Se koskee myös keskiasteen koulutuksen saaneita, Jalovaara sanoo tiedotteessa.
Tutkimuksessa kävi ilmi, että valtaosa lapsettomista ei ole koskaan elänyt avo- tai avioliitossa, tai heillä on takanaan vain lyhytkestoisia avoliittoja. Tällaiset parisuhdehistoriat ovat tavallisimpia vähän koulutetuilla.
Toisaalta enintään keskiasteen koulutuksen saaneet äidit ja isät saavat yhä yleisemmin lapsia useamman kuin yhden kumppanin kanssa, mikä myötävaikuttaa suurten lapsilukujen yleistymiseen tässä ryhmässä.