Pölyttäjähyönteiset

Suomi sai ensimmäisen pölyttäjästrategiansa – kansalaiset pääsevät mukaan talkoisiin

MARTTIINA SAIRANEN
Pölyttäjät hyötyvät esimerkiksi lahopuiden ja lehtipuiden säästämisestä metsissä.
Pölyttäjät hyötyvät esimerkiksi lahopuiden ja lehtipuiden säästämisestä metsissä.

Suomen ensimmäinen kansallinen pölyttäjästrategia on valmistunut. Sen tavoitteena on suojella luonnonvaraisia pölyttäjiä ja pysäyttää niiden monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2030 mennessä.

Lisäksi tavoitteena on käyttää tarhattuja pölyttäjiä kestävästi.

– Yli kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. Pölyttäjien määrän ja lajirikkauden vähenemisestä on tehty havaintoja eri puolilla maailmaa, myös meillä Suomessa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) tiedotteessa.

Suomessa pölyttäjien rooli on keskeinen esimerkiksi metsämarjojen suhteen. Suomessa hyödynnetään metsämarjoja poikkeuksellisen laajasti.

Pölyttäjien merkitys on paikallisesti suuri myös hedelmänviljelyyn erikoistuneilla maatiloilla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Strategia sisältää yhteensä 27 toimenpidettä. Näihin kuluvat pölyttäjille soveltuvan monilajisen ravintokasvillisuuden tarjoaminen maatalousympäristöissä sekä lahopuun ja lehtipuiden säästäminen ja lisääminen metsissä. Niin ikään niittypellot ovat pölyttäjille tärkeitä.

Kansalaiset otetaan mukaan talkoisiin. Tavoitteena on lisätä tietoa pölyttäjien merkityksestä ja keinoista suojella niitä. Kanaslaisille halutaan antaa myös mahdollisuus osallistua pölyttäjien seurantaan.

Lisäksi kotipuutarhureille annetaan tietoa biosidien ja kasvinsuojeluaineiden haitoista sekä vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä.

Ympäristöministeriö on jo myöntänyt Suomen ympäristökeskukselle rahoituksen laajennetun pölyttäjäseurannan käynnistämiseksi.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.