Suomi sai ensimmäisen pölyttäjästrategiansa – kansalaiset pääsevät mukaan talkoisiin
Suomen ensimmäinen kansallinen pölyttäjästrategia on valmistunut. Sen tavoitteena on suojella luonnonvaraisia pölyttäjiä ja pysäyttää niiden monimuotoisuuden väheneminen vuoteen 2030 mennessä.
Lisäksi tavoitteena on käyttää tarhattuja pölyttäjiä kestävästi.
– Yli kolme neljäsosaa maailman tärkeimmistä ruokakasveista on riippuvaisia pölyttäjien työstä. Pölyttäjien määrän ja lajirikkauden vähenemisestä on tehty havaintoja eri puolilla maailmaa, myös meillä Suomessa, sanoo ympäristö- ja ilmastoministeri Emma Kari (vihr) tiedotteessa.
Suomessa pölyttäjien rooli on keskeinen esimerkiksi metsämarjojen suhteen. Suomessa hyödynnetään metsämarjoja poikkeuksellisen laajasti.
Pölyttäjien merkitys on paikallisesti suuri myös hedelmänviljelyyn erikoistuneilla maatiloilla.
Strategia sisältää yhteensä 27 toimenpidettä. Näihin kuluvat pölyttäjille soveltuvan monilajisen ravintokasvillisuuden tarjoaminen maatalousympäristöissä sekä lahopuun ja lehtipuiden säästäminen ja lisääminen metsissä. Niin ikään niittypellot ovat pölyttäjille tärkeitä.
Kansalaiset otetaan mukaan talkoisiin. Tavoitteena on lisätä tietoa pölyttäjien merkityksestä ja keinoista suojella niitä. Kanaslaisille halutaan antaa myös mahdollisuus osallistua pölyttäjien seurantaan.
Lisäksi kotipuutarhureille annetaan tietoa biosidien ja kasvinsuojeluaineiden haitoista sekä vaihtoehtoisista torjuntamenetelmistä.
Ympäristöministeriö on jo myöntänyt Suomen ympäristökeskukselle rahoituksen laajennetun pölyttäjäseurannan käynnistämiseksi.
