Itä-Ukraina

Nato: Emme ole havainneet merkkejä Venäjän joukkojen vetäytymisestä Ukrainan rajalta, vaan joukkojen lisäämisestä

ANDREAS GORA / POOL
Jens Stoltenberg
Jens Stoltenberg

Sotilasliitto Naton pääsihteeri Jens Stoltenberg kommentoi toimittajille, etteivät Nato-maat ole havainneet merkkejä siitä, että Venäjä olisi vetämässä joukkojaan Ukrainan rajan tuntumasta. Venäjän joukkojen kokonaismäärä näyttää päinvastoin olevan kasvamassa, ja lisäjoukkoja on matkalla rajalle.

– Olemme kuulleet viestin Moskovasta, mutta toistaiseksi emme ole nähneet liennytystä maastossa. Päinvastoin Venäjä jatkaa sotilaallisten joukkojen lisäämistään, Stoltenberg sanoi.

Venäjä julisti eilen ryhtyvänsä vetämään osaa joukoistaan Ukrainan rajalta. Aiemmin tänään Venäjä myös kertoi vetävänsä joukkoja Krimiltä. Ulkoista vahvistusta vetäytymiselle ei ole saatu.

Stoltenberg esitti kommenttinsa Naton puolustusministerien tänään alkavan kaksipäiväisen kokouksen kynnyksellä Brysselissä. Pääsihteerin mukaan Nato-maat ovat yhä avoimia keskustelujen jatkamiselle Venäjän kanssa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Jatkuva viestimme on se, että olemme valmiita istumaan ja keskustelemaan (Venäjän kanssa), mutta valmistaudumme pahimpaan. Jos Venäjä jälleen kerran hyökkää Ukrainaan, he maksavat siitä korkean hinnan. Toivomme Venäjän valitsevan diplomatian konfliktin sijasta, Stoltenberg sanoi.

Ukraina ei ole Naton jäsenmaa, ja Venäjän yhtenä motiivina kriisissä on pidetty Ukrainan Nato-jäsenyyden estämistä.

Stoltenbergin mukaan Venäjän eilinen viesti antoi syytä varovaiseen optimismiin diplomaattisen ratkaisun löytymisestä, mutta toistaiseksi tilanne Ukrainan rajalla on ristiriidassa Venäjän puheiden kanssa.

Toimittaja kysyi Stoltenbergiltä myös Saksan liittokansleri Olaf Scholzin eilen Moskovassa saksalaistoimittajille esittämistä kommenteista, joiden mukaan Ukrainan Nato-jäsenyys ei ole ajankohtaista. Venäjän presidentti Vladimir Putinin tapaamisen jälkeen esitetyistä kommenteista kertoi muun muassa saksalaismedia DW. Scholz oli esittänyt samansuuntaisia kommentteja myös ennen Putinin tapaamista Kiovassa Ukrainan presidentti Volodymyr Zelenskyin tapaamisen yhteydessä.

Stoltenberg toisti Naton kannan, että turvallisuusratkaisut ovat jokaisen maan itse päätettävissä oleva asia.

– Tämä on liittolaisten päätettävissä oleva asia. Sitä ei Venäjä päätä. Kaikki liittolaiset ovat sanoneet selvästi, että tässä on kyse jokaisen maan oikeudesta päättää omista asioistaan.

Stoltenberg mainitsi erikseen Suomen ja Ruotsin esimerkkinä maista, jotka eivät ole Naton jäseniä mutta tekevät yhteistyötä Naton kanssa ja pitävät jäsenyyden hakemista vaihtoehtonaan.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Avointen ovien politiikkaa on pidetty Naton keskeisenä periaatteena, josta ei ole haluttu luopua.

Ukrainan presidentti Zelenskyi on reagoinut Venäjän vetäytymisväitteisiin Britannian yleisradiolle BBC:lle antamissaan kommenteissa sotilasharjoitusalueella läntisessä Ukrainassa.

– Ollaksemme rehellisiä, me reagoimme todellisuuteen, jonka näemme, emmekä näe mitään vetäytymistä vielä. Olemme vain kuulleet sellaisesta, Zelenskyi sanoi.

Zelenskyin mukaan kaikki "tavalliset ihmiset" odottavat jännitteiden liennytystä. Hän kuitenkin korosti sitä, että Ukrainan ja Venäjän välillä on ollut konflikti jo pitkään.

– Olemme rauhallisia uhkien suhteen, koska me muistamme, ettei tämä alkanut eilen. Tämä on jatkunut useita vuosia, hän sanoi.

Presidentin mukaan Venäjän todellinen vetäytyminen kyllä näkyisi kaikille tilannetta tarkkaileville, mutta toistaiseksi kyse on vain Venäjän lausunnoista.

Venäjän puolustusministeriö ilmoitti aiemmin päivällä vetävänsä joukkoja takaisin varuskuntiinsa Krimin niemimaalla järjestetyistä sotaharjoituksista. Valtiontelevision lähetyksessä nähtiin kuvastoa, jossa junaan lastatut sotilasajoneuvot ylittävät siltaa, joka yhdistää niemimaan Venäjään.

Ministeriön mukaan eteläisen sotilaspiirin yksiköt palaavat pysyviin asemiinsa. Sen mukaan alueelta poistetaan tankkeja, tykistöä ja miehistönkuljetusvaunuja.

Krimin niemimaa on Venäjän hallussa pitämä Ukrainan alue, jonka Venäjä liitti kansainvälisen oikeuden vastaisesti itseensä vuonna 2014.

Venäjä julisti eilen ryhtyvänsä vetämään joitakin joukkoja Ukrainan rajalta. Venäjän joukkojen siirroille tai rajatilanteen merkittävälle muutokselle ei ole saatu ulkoista vahvistusta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yhdysvallat ja Britannia ovat suhtautuneet epäilevästi Venäjän väitettyyn vetäytymiseen tiedustelutietojensa pohjalta, eivätkä esimerkiksi avoimista tietokannoista tiedustelutietoa keräävät tahot sosiaalisessa mediassa ole havainneet laajamittaista vetäytymistä.

Yhdysvaltain presidentti Joe Biden kertoi eilen pitämässään lehdistötilaisuudessa Venäjän hyökkäyksen Ukrainaan olevan edelleen mahdollinen.

– Analyytikkomme osoittavat, että ne (venäläisjoukot) ovat edelleen uhkaavissa asemissa, Biden jatkoi.

Biden päivitti Yhdysvaltain arviota Ukrainan rajan tuntumassa olevien venäläisjoukkojen määrästä 150 000:een, kertoi muun muassa Guardian.

Vaikka Biden maalaili kuvaa hyökkäyksen seurauksista, painotti hän puheessaan, että diplomatialle pitäisi antaa mahdollisuus. Bidenin mukaan Yhdysvallat, Nato ja Ukraina eivät ole uhka Venäjälle.

Euroopan unionin Eurooppa-neuvoston puheenjohtaja Charles Michel kehotti Venäjää sanojen sijaan ryhtymään toimintaan jännitteiden liennyttämiseksi Ukrainan ympärillä.

– Venäjä on viestinyt voivansa olla avoin diplomatialle, ja me kehotamme Venäjää ottamaan konkreettisia ja tuntuvia askelia liennytyksen suuntaan, sillä tämä on edellytyksenä rehelliselle poliittiselle dialogille, Michel kommentoi.

Venäjän Ukrainan-vastaisen rajan ja Krimin lisäksi venäläisjoukkoja on ollut Valko-Venäjällä, jossa mailla on yhteiset sotaharjoitukset osin lähellä Ukrainan rajaa. Lännessä on pelätty, että venäläisjoukkoja voisi jäädä Valko-Venäjälle myös yhteisten sotaharjoitusten päätyttyä 20. helmikuuta.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Valko-Venäjän ulkoministeri Uladzimir Makei sanoo kuitenkin, ettei maahan ole jäämässä "yhtä ainuttakaan" venäläissotilasta harjoitusten päätyttyä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
yxxy
Hajautunut, ristiriitainen ItäEurooppa
Mietityttänyt aina miksi ei ole muodostettu ns. Itä-Euroopan liittoa, siis talousliittoutumaa Venäjän ja entisten Neuvostoliitosta irtautuneitten itsenäistyneitten valtioitten keskeisyyteen. Mailla olisi ollut samankaltaista kulttuuritaustaa, osaksi kielellistä synergiaa ja yhteisiä tavotteita kehittää teollista- ja ekonoomista lujuutta. Kaikki valtiothan tavallaan kaiken aikaa kilpailevat osuuksista ym. tekijöistä keskenään, mutta yhdessä saattaisivat olla voimallisimpia. Lisänä olisi mahdollisuudet myös länsimaiseen kuten Suomen, Ruotsin tai vastaavien maitten talouden keskeiseen kaupankäyntihaasteisiin. Nyt tilanteessa jossa maat ovat, on syvä, yhä syvenevä kuilu tavotteitten ja hyödyn osalla. Eli tämä USAn malli saattaisi olla.....yhtenä vaihtoehtona, mutta edellyttäisi kyllä täydet itsenäisyydet....ja demokraattisemman hallinnon. Ja juuri nykyinen tila on hermostuttanut Venäjän hallinnon..ehkä?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Hajautunut, ristiriitainen ItäEurooppa
Suomi voisi liittyä siihen liittoon hetki kun EU:sta on päästy eroon. Tämähän onTeuvon ja Lauran tavoite.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Hajautunut, ristiriitainen ItäEurooppa
Putinin todellinen uhka ei ole USA tai EU vaan demokratia. Venäjä oli vähällä lähteä kohti demokratiaa, mutta Putin alkoi viedä sitä kohti tiukkenevaa diktatuuria. Putinin ainut tavoite on turvata loppuikänsä, eikä siinä paljoa muutaman tuhannen sotilaan tai siviilin elämä paina.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hajautunut, ristiriitainen ItäEurooppa
Onhan IVY olemassa edelleen, luullakseni. Siitä ei vain ole kai muodostunut kovin toimivaa, merkityksellistä liittoa, vaan päin vastoin ainakin Georgia ja Ukraina ovat irrottautuneet siitä. Uuden vastaavan liiton luominen taitaisi olla aika turhaa.

Kuvittelisin, että jos Suomi olisi entinen neuvostotasavalta, ei meilläkään olisi isoa hinkua yhteistyöhön muiden entisten neuvostotasavaltojen ja varsinkaan Venäjän kanssa. Syyt ymmärtää varmaan helposti, jos vähän miettii asetelmaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.