Köyhyys

Loimaalle keskittynyt eniten huono-osaisuutta Varsinais-Suomessa, Ruskolle vähiten

JORI LIIMATAINEN

Varsinais-Suomen hyvinvointialueella toisissa kunnissa voidaan paremmin kuin toisissa. Asia selviää tarkastelemalla Diakonia-ammattikorkeakoulun karttapalvelua, jota on päivitetty aiempaa tarkemmaksi.

Karttasivusto pureutuu eriarvoisuuteen useilla inhimillistä huono-osaisuutta mittaavilla muuttujilla. Tällaisia ovat esimerkiksi pitkäaikais- tai nuorisotyöttömien osuus, alkoholikuolleisuus, väkivaltarikosten määrä, pienituloisuusaste tai itsensä yksinäiseksi kokevien osuus.

Kun kaikki huono-osaisuutta mittaavat muuttujat laitetaan yhteen, selviää, että Varsinais-Suomessa on eniten huono-osaisuutta Loimaalla, Turussa ja Salossa. Loimaan vertailuluku 142 tarkoittaa, että luku on 42 prosenttia suurempi kuin kaikkien kuntien keskiarvo, joka on sata. Vähiten huono-osaisuutta on Ruskolla, Liedossa ja Maskussa. Esimerkiksi Ruskon vertailuluku 54 tarkoittaa, että huono-osaisuus on 46 prosenttia keskitasoa matalammalla tasolla.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tietoa voi uudessa versiossa etsiä mös postinumerotasolla, mikä mahdollistaa eri asuinalueiden vertailun kuntien sisällä.

‒ Meillä puhutaan paljon alueellisesta segregaatiosta ja sosiaalisten ongelmien kasautumisesta tietyille asuinalueille. Karttapalvelun kautta voi seurata, onko tälle tilastollista pohjaa ja miten tietylle asuinalueelle kohdistetut toimenpiteet näkyvät myöhemmin muutoksena tilastoissa, asiantuntija Sakari Kainulainen Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo tiedotteen mukaan.

Palveluun on myös lisätty uudet hyvinvointialueet, joiden sisäisiä hyvinvointieroja on mahdollista tarkastella uudella mittarilla.

‒ Uudenmaan pilkkominen useampaan hyvinvointialueeseen tekee näkyväksi sen, miten heikosti Helsingillä menee monella huono-osaisuuden osa-alueella. Myös Kymenlaakson tilanne osoittaa suurta tarvetta hyvinvointierojen kaventamiseen, Kainulainen tiivistää.

Palvelun käyttö on maksutonta. Sen kehittäjät toivovat siitä työkalua uusien hyvinvointialueiden rakentajille.

Sosiaalipolitiikan näkökulmasta tehokkainta on kohdistaa toimenpiteitä heikoimmin voiviin ryhmiin. Vaikuttavaa hyvinvoinnin ja terveyden edistämistyötä ei voi tehdä ilman monipuolista tietoa.

‒ Osallisuustyössä olisi tärkeää edistää kaikkien hyvinvointia, ei vain valmiiksi hyvinvoivien, tutkija-kehittäjä Joakim Zitting Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.

Hyvinvointityötä tehdään jatkossa sekä hyvinvointialueilla että kunnissa. Karttapalvelu antaa eväitä tämän kokonaisuuden hahmottamiseen hyvinvointialueiden rakentajille, kuntien hyvinvointityöstä vastaaville, erilaisille kehittämishankkeille ja palvelujärjestelmien uudistajille.

‒ Alueilla olisi tärkeää löytää yhteinen ymmärrys, mikä kenenkin rooli on hyvinvoinnin edistämisessä ja miten kaikki osapuolet pääsevät osallisuustyöhön mukaan, asiantuntija Varpu Wiens Diakonia-ammattikorkeakoulusta sanoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Karttasivustoon valitut huono-osaisuusindikaattorit perustuvat Sotkanet.fi -palvelusta löytyviin tilastotietoihin. Postinumerotason tarkastelussa on käytetty Tilastokeskuksen Paavo-tietokannasta löytyviä tilastoja.

Karttapalvelua on jo hyödynnetty paikallisen päätöksenteon tukena eri puolilla Suomea. Sen kautta on haettu tietoa esimerkiksi Rovaniemen, Järvenpään ja Siilinjärven hyvinvointikertomuksiin. Karttapalvelua hyödynnetään myös esimerkiksi Pohjois-Pohjanmaan maakuntaohjelman tavoitteiden seurannassa yhtenä mittarina.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.