Liikenteen päästöt mahdollista puolittaa ajallaan – bensan hinnan korotuksilta ei todennäköisesti vältytä
Hallituksen tavoitteena on puolittaa liikenteen hiilidioksidipäästöt vuoteen 2030 mennessä ja muuttaa liikenne nollapäästöiseksi viimeistään vuoteen 2045 mennessä. Fossiilittoman liikenteen tiekartta pantiin aluilleen vuonna 2019. Miltä tavoitteen toteutuminen näyttää?
– Suomi on edennyt ilahduttavasti kansallisessa tavoitteessaan, totesi tiedotustilaisuudessa liikenne- ja viestintäministeri Timo Harakka.
Ministerin mukaan päästöjen puolittamistavoitteista ollaan tällä hetkellä saavuttamassa kolme neljäsosaa. Kansallinen tavoite on mahdollista saavuttaa kokonaisuudessaan, ja edessä onkin loppukiri.
Liikenteen hiilidioksidipäästöt olivat vuonna 2005 yhteensä noin 12,5 megatonnia, eli vuonna 2030 päästöt saisivat olla yhteensä noin 6,25 megatonnia. Vuosina 2005-2019 päästöjä onnistuttiin vähentämään 1,6 megatonnin verran.
Nykytoimilla saavutetaan 3,4 megatonnin vähenemä vuoteen 2030 mennessä, minkä lisäksi uusilla toimilla tavoitellaan vielä 1,25 megatonnin vähenemää.
Fossiilittoman liikenteen tiekartan mukaiset toimet jakautuvat kolmeen kokonaisuuteen, jotka vähentäisivät hiilidioksidipäästöjä yhteensä 1,17-1,53 megatonnia.
– Jotta liikenteen ilmastotavoitteet toteutuvat, on kiinnitettävä huomiota kolmeen asiaan. Ensinnäkin valtion rahoitus on nostettava fossiilittoman liikenteen tiekartassa sovitulle tasolle, jotta kaikki tuet ja kannustimet voidaan toteuttaa. Toiseksi EU-komission esitykset autonvalmistajien tiukemmista päästörajoista sekä kaikkia jäsenvaltioita koskevasta tieliikenteen päästökaupasta tulisi toteutua. Suomi osallistuu aktiivisesti EU:n lainsäädännön valmisteluun, sanoo Timo Harakka liikenne- ja viestintäministeriön tiedotteessa.
– Kolmantena harkitaan uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen pientä nostoa biokaasun tuotannon kasvua vastaavalla määrällä vuonna 2030, hän jatkaa.
Tiekartan ensimmäiseen vaiheeseen kuuluu yli 20 tukea, kannustinta ja muuta toimenpidettä, kuten sähkö- ja kaasuajoneuvojen hankintatukia, jakeluinfran rakentamiseen liittyviä tukia sekä kävelyn, pyöräilyn ja joukkoliikenteen tukia.
Harakan mukaan sähköisen liikenteen murros on yllättänyt positiivisesti. Suomessa on ylitetty jo 100 000 sähköauton raja, johon kuuluvat sekä ladattavat hybridit että täyssähköautot. Viime vuonna sähköautojen osuus uusien autojen ensirekisteröinneistä oli 31 prosenttia. Kaikkein eniten kasvoi täyssähköautojen kanta.
Toisessa vaiheessa on arvioitu uusiutuvien polttoaineiden jakeluvelvoitteen nostamista sekä etätyön, liikenteen uusien palveluiden ja tavaraliikenteen yhdistettyjen kuljetusten vaikutusta.
Biopolttoaineiden jakeluvelvoitteen nostaminen 34 prosenttiin tuottaisi noin 0,3-0,4 miljoonan tonnin päästövähennyksen liikenteessä, mutta nostaisi polttoaineiden hintaa.
EU:ssa neuvotellaan tieliikenteen päästökaupasta, joka vähentäisi Suomessa tieliikenteen hiilidioksidipäästöjä noin 0,3–0,4 megatonnia vuonna 2030.
Päästökauppa nostaisi bensiinin hintaa arvion mukaan noin 11 senttiä litralta ja dieselin hintaa 13 senttiä litralta vuodesta 2026 eteenpäin.
Jos EU-tason päästökauppa, jakeluvelvoitteen nostaminen sekä tiekartan muut toimet toteutuvat suunnitellusti, liikenteen päästöt voidaan puolittaa ilman tiekartan ehdollista vaihetta 3 eli kotimaan liikenteen päästökauppaa.
