Ihmiskauppa

Maahanmuuttovirasto: Alaikäisten ihmiskaupan uhrien määrä on yli kaksinkertaistunut – myös Suomessa yksi tapaus

SHOJA LAK

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmään ohjautui viime vuonna yli kaksinkertainen määrä alaikäisiä edellisvuosiin verrattuna, kertoo Maahanmuuttovirasto. Viime vuonna auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otettiin 28 lasta ja nuorta, joista 27 oli joutunut ihmiskauppaan viittaavan hyväksikäytön kohteeksi ulkomailla ja yksi Suomessa. Aiempina vuosina alaikäisiä asiakkaita on ollut noin 10-14.

Alaikäisiin kohdistuva ihmiskauppa on liittynyt erityisesti pakkotyöhön, seksuaaliseen riistoon ja pakkoavioliittoon. Samaan lapseen on voinut kohdistua useampia ihmiskaupan tyyppejä. Vuonna 2021 auttamisjärjestelmän asiakkaaksi otetut alaikäiset olivat yleensä taustaltaan turvapaikanhakijoita.

Kaikkian auttamisjärjestelmään tuli vuonna 2021 243 uutta asiakasta. Heistä noin kolmannes kertoi joutuneensa ihmiskaupan uhriksi ollessaan alaikäinen.Uuseimmat ovat ohjautuneet auttamisjärjestelmään vasta aikuisena.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Olemme havainneet, että lapsuudessa ja nuoruudessa tapahtunut ihmiskauppa tulee usein ilmi vasta henkilön aikuistuttua. Jos hyväksikäyttö on saanut jatkua ilman esimerkiksi viranomaisen väliintuloa, on mahdollista, että ihminen uskaltaa puhua kokemuksistaan tai hahmottaa kokemuksensa hyväksikäytöksi vasta aikuistuttuaan, kertoo Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmän apulaisjohtaja Katri Lyijynen tiedotteessa.

Lasta, joka ei ole vielä ylittänyt rikosoikeudellisen vastuun ikärajaa, on pakkotyön ja seksuaalisen riiston lisäksi saatettu käyttää hyväksi rikollisessa toiminnassa.

– Lapsi saatetaan laittaa tekemään ne rikolliset toimet, joissa kiinni jäämisen riski on korkea ja joista todennäköisesti seuraisi aikuiselle vankeusrangaistus, Lyijynen sanoo.

Yleensä ihmiskauppaan viittaava hyväksikäyttö on tapahtunut ulkomailla, mutta kuitenkin yhä useammin tapauksia on ollut myös Suomessa. Näissä tapauksissa on yleensä kyse seksuaalisesta riistosta tai pakkoavioliitosta.

Uusista asiakkaista 97 oli saatujen tietojen mukaan joutunut ihmiskaupan uhriksi Suomessa. 48 oli joutunut Suomessa pakkotyöhön ja 21 seksuaalisen hyväksikäytön, kuten prostituutiossa hyväksikäyttämisen kohteeksi. 22 asiakasta tarvitsi apua pakkoavioliiton vuoksi. Myös rikollisessa toiminnassa hyväksikäyttöä havaittiin edelleen ja sen kohteeksi kertoi joutuneensa neljä henkilöä. Ihmiskaupan uhriksi Suomessa joutuneita henkilöitä ohjautui auttamisjärjestelmään jonkin verran vähemmän kuin edellisvuonna, jolloin Suomessa uhriksi joutuneita tunnistettiin 123.

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on viranomainen ja ihmiskaupan uhrien tunnistamisen ja auttamisen kansallinen osaamiskeskus. Auttamisjärjestelmän tehtävä on auttaa ihmiskaupan uhriksi joutuneita henkilöitä, heidän alaikäisiä lapsiaan sekä ihmiskaupparikoksen tutkinnassa avustavia henkilöitä. Se auttaa yhdenvertaisesti sekä suomalaisia että ulkomaalaisia ihmiskaupan uhreja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Ihmiskaupan uhrien auttamisjärjestelmä on toiminut vuodesta 2006. Sen toiminnasta vastaa Joutsenon vastaanottokeskus, joka on osa Maahanmuuttovirastoa. Auttamisjärjestelmällä on neljä toimipistettä, jotka sijaitsevat Lappeenrannassa, Helsingissä, Tampereella ja Oulussa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​