THL kyseenalaistaa tiukat rajoitustoimet – sulkutila saattaisi jopa lisätä vakavien tautitapausten riskiä
THL:n mukaan tärkein keino hillitä omikrontartuntojen aiheuttamaa sairaalahoidon kuormitusta on kolmansien rokotteiden antaminen ikääntyneille ja riskiryhmiin kuuluville sekä suurimman tartuntariskin tapahtumien rajoittaminen. Sen sijaan voimakkaiden rajoitustoimien tarkoituksenmukaisuuden THL kyseenalaistaa.
THL on julkaissut lausuntonsa valmiuslaista sekä koronan epidemiatilanteesta. Lausuntojen mukaan äärimmäiset sulkutoimet voisivat madaltaa omikronin aiheuttamaa tautihuippua, mutta todennäköisesti pitkittäisivät koronatilannetta. Tämä saattaisi nostaa vakavien tautitapausten riskiä, kun rokotettujen saama suoja vakavaa tautimuotoa vastaan ehtisi heiketä.
– Omikron leviää todella nopeasti. Merkittävä hidastuminen edellyttäisi sitä, että koko väestön kontakteja rajoitettaisiin erittäin voimakkaasti. Tällaisen toimen hyödyllisyys ei kuitenkaan ole yksiselitteistä, sanoo tiedotteessa THL:n ylilääkäri Otto Helve.
– Epidemian pitkittyessä väestön rokotussuoja alkaa hiipua. Pitkittyminen ei myöskään välttämättä vaikuttaisi sairaalahoidon tarpeeseen kokonaisuudessaan, toki se tasaisi tarvetta pidemmälle aikavälille.
THL:n arvion mukaan omikronin aiheuttama tartuntahuippu voi olla edessä tammi-helmikuun vaihteessa. Sairaalaan voi päätyä kaksi tai kolme kertaa enemmän potilaita kuin joulukuussa. Tämä tarkoittaisi sitä, että koko maassa sairaalahoitoon päätyisi keskimäärin 400–700 potilasta viikossa 12 viikon ajan ja enimmillään 900–1300 ihmistä viikossa.
Sairaalahoidon tarpeen mahdolliseen kasvuun lähiviikkoina on varauduttava. Suurin yksittäinen kysymys koskee hoitohenkilöstön riittävyyttä. Ensisijaiseksi keinoksi THL ehdottaa hoitoon pääsyn aikarajoja ja henkilöstömitoituksia koskevien velvoitteiden lieventämistä muutamiksi viikoiksi. Terveydenhuollon ammattihenkilöstön työvelvoitteen käyttöönoton tulisi olla toissijainen keino.
Testaa-eristä-jäljitä-hoida -malli ei enää pysty hidastamaan tartuntojen leviämistä suuressa osassa maata. THL suosittelee, että malli tulisi korvata lääketieteellisin perustein tehtävillä testeillä, oireisten kannustamisella omaehtoiseen eristäytymiseen kotona sekä siihen, että altistuneet perheenjäsenet välttävät mahdollisimman hyvin ulkopuolisia kontakteja.
Lisäksi keskeistä on rokotusten edistäminen, myös vielä kokonaan rokottamattomien osalta.
Matkustajien merkitys koronaviruksen leviämiseen on Suomessa jopa olematon, eikä sisärajavalvontaa voida enää perustella kansanterveydellisesti. Lisäksi rajojen terveysturvallisuustoimien vaikuttavuus on heikko.
