Aivan uudet vaalit, aluevaalit järjestetään tammikuussa. Vaalit käydään siksi, että Suomessa tehdään yksi lähihistorian suurimpia uudistuksia. Kunta ei enää vuoden 2023 alusta järjestä sosiaali- ja terveyspalveluja. Ne siirtyvät hyvinvointialueille, joiden päättäjät valitaan.
Vaalit ovat tärkeät siksi, että esimerkiksi terveyskeskukset, hammashuolto, erikoissairaanhoito, vanhusten- ja vammaisten palvelut, sosiaalihuolto, lastensuojelu ja pelastustoimi ovat jatkossa hyvinvointialueiden toimintaa. Aluevaltuutetut päättävät miten palvelut järjestetään. Palvelut rahoittaa valtio ja rahaa on rajallinen määrä.
Siirry tästä suoraan Turun Sanomien aluevaalikoneeseen.
Turun Sanomien aluevaalikone on tehty yhteistyössä Alma Mediaan kuuluvan Iltalehden ja useiden maakuntalehtien kanssa. Vaalikone julkaistaan myös TS-Yhtymän muiden lehtien verkkosivuilla.
Ehdokkaille vaalikone on ollut auki jo joulukuun alusta asti ja sulkeutuu 29. joulukuuta.
Aluevaalikoneessa ehdokkaat vastaavat 15 kaikille yhteiseen väitteeseen.
Lisäksi ehdokkaille esitetään kymmenen Varsinais-Suomen hyvinvointialuetta koskevaa väitettä.
Näihin Varsinais-Suomea koskeviin väitteisiin aluevaaleissa ehdokkaina olevat pääsevät vastaamaan:
1. Jokaisessa Varsinais-Suomen kunnassa pitää olla vähintään yksi sosiaali- ja terveysasema.
2. Varsinais-Suomessa pitää ottaa käyttöön palvelusetelit hoitoon pääsyn varmistamiseksi.
3. Erikoissairaanhoitoon pääsy vaikeutuu sote-uudistuksen vuoksi.
4. Hyvinvointialueen pitää hankkia omistukseensa käyttämänsä sote-kiinteistöt siirtymäajan jälkeen.
5. Hyvinvointialueen muut kunnat jäävät päätöksenteossa Turun jalkoihin.
6. Paloautot ja ambulanssit tulevat nopeammin paikalle, kun hyvinvointialue aloittaa.
7. Koulujen terveydenhuollon, kuraattorien ja koulupsykologien palvelut heikentyvät uudistuksen myötä.
8. Hyvinvointialueen omien vanhusten hoivakotien pitää sijaita suurimmissa taajamissa.
9. Saloon pitää keskittää sote-keskuksen palveluita, joita käyttävät myös naapurikuntien asukkaat.
10. Psykiatrisen sairaanhoidon keskittäminen Turkuun heikentää psykiatrian palveluita muualla Varsinais-Suomessa.
Kaikkien vaalikoneyhteistyössä mukana olevien medioiden yhteisissä väitteissä pyydetään kantaa esimerkiksi siihen, voidaanko digi- ja etävastaanotoilla korvata terveys- ja sosiaalihuollon lähipalveluja.
Yksi väitteistä koskee maakuntaveron käyttöönottoa. Hoitohenkilökunnan pulaan puututaan kahdella väitteellä. Ne ovat seuraavat:
1) Hoitajille pitää maksaa lisää palkkaa, vaikka se johtaisi kulujen kasvamiseen.
2) Sosiaali- ja terveysalan henkilöstöpulaa täytyy helpottaa palkkaamalla työntekijöitä ulkomailta.
Palvelujen rajallinen rahoitus on myös ehdokkaiden pohdittavana. Aluevaalikoneessa heiltä kysytään mielipidettä seuraavasti: Jos rahat meinaavat loppua, mieluummin nostetaan veroja kuin karsitaan palveluita.
Lisäksi vaalikoneessa on viisi yhteistä, yleistä arvoihin liittyvää väitettä.
Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon pyrkii maakunnassa yhteensä 742 ehdokasta. Ehdokasasettelu päättyi 14. joulukuuta.
Ehdokkaista 392 on miehiä ja 350 naisia. Ehdokkaiden keski-ikä on 49 vuotta. Valtaosa ehdokkaista, 278, on 45–60-vuotiaita. Yli 60-vuotiaita ehdokkaiden joukossa on 174. Alle 30-vuotiaita on 64 ehdokasta.
Täysillä listoilla eli 98 ehdokkaalla vaaleihin lähtevät Vasemmistoliitto, vihreät, kristillisdemokraatit, keskusta, Perussuomalaiset ja Sdp.
Myös kokoomuksella on täysi lista, mutta puolue on vaaliliitossa Rkp:n kanssa. Vaaliliitosta johtuen Varsinais-Suomessa on 83 kokoomuslaista ehdokasta ja 15 rkp:n ehdokasta.
Pienimmistä puolueista eniten ehdokkaita on Liike Nytillä, joka asetti Varsinais-Suomessa ehdolle 27 henkilöä. Perussuomalaisista lähtöpassit saanut ja uuden puolueen perustaneen Ano Turtiaisen Valta kuuluu kansalle -puolue keräsi Varsinais-Suomessa listoilleen 17 ehdokasta. Piraattipuolueella on Varsinais-Suomessa kuusi ehdokasta. Yhdellä ehdokkaalla vaaleihin lähtevät maakunnassa Liberaalipuolue, Kansalaispuolue ja Kristallipuolue.
Lisäksi Varsinais-Suomen aluevaltuustoon pyrkii kolme sitoutumatonta ehdokasta.
Oikeusministeriö vahvistaa ehdokasasettelun ja ilmoittaa ehdokkaille äänestysnumerot 23. joulukuuta Eli jouluaaton aattona. Aluevaltuustot aloittavat toimintansa maaliskuussa 2022.
FAKTA
Aluevaalit tammikuussa
Aluevaaleilla valitaan 21 hyvinvointialueen aluevaltuustot, joiden tehtävänä on sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen järjestäminen alueellaan.
Valtuutettuja valitaan 59–89 hyvinvointialueen asukasluvun perusteella.
Varsinais-Suomeen valitaan 79 aluevaltuutettua.
Yhteensä 742 ehdokasta pyrkii Varsinais-Suomen hyvinvointialueen valtuustoon.
Helsingissä ei järjestetä vaaleja, koska kaupunki ei ole hyvinvointialue, eikä kuulu mihinkään hyvinvointialueeseen. Ahvenenmaalla ei myöskään järjestetä vaaleja.
Ensimmäisten aluevaalien vaalipäivä on sunnuntai 23. tammikuuta 2022.
Ennakkoäänestys kotimaassa on 12.-18. tammikuuta 2022 ja ulkomailla 12.-15. tammikuuta 2022.
Aluevaltuustot aloittavat työnsä maaliskuussa 2022.
Lähde: Oikeusministeriön vaalit.fi-verkkosivut.
