WHO tiukensi ilmanlaatusuosituksia – Suomen arvot ylittävät suositukset
Maailman terveysjärjestö WHO päivitti ilmanlaatua koskevat ohjearvonsa aiempaa tiukemmiksi. Ihmisten terveyden suojelemiseksi annetut uudet ohjearvot ovat tiukat jopa Suomelle, jossa ilmanlaatua on pidetty hyvänä.
Esimerkiksi typpidioksidin pitoisuudet suurimmissa suomalaiskaupungeissa ovat paikoin jopa kaksin-kolminkertaiset WHO:n uusiin ohjearvoihin nähden. Myös pienhiukkasten, hengitettävien hiukkasten ja otsonin pitoisuudet ovat Suomessa laajalti ihmisten terveydelle haitallisella tasolla.
WHO analysoi vuoden 2005 jälkeen kertyneen uuden tutkimustiedon ilmansaasteiden terveysvaikutuksista. Ohjearvot ovat globaaliin käyttöön. Pahimmin saastuneita maita varten WHO antaa kannustusmielessä useita välitavoitteita.
Suomessa ilmanlaatu on kansainvälisten vertailujen mukaan hyvä, mutta ilmansaasteet voivat heikentää ilmanlaatua ajoittain täälläkin.
– Suomessa jopa näiden uusien, tiukempien ohjearvotasojen tavoittelu on realistista. Pienhiukkasten ja otsonin pitoisuuksiin tosin vaikuttaa vahvasti kaukokulkeutuminen, ja näiden pitoisuuksien alentaminen on mahdollista vain Euroopan laajuisilla ja globaaleilla päästörajoitustoimilla, sanoo erikoistutkija Pia Anttila Ilmatieteen laitokselta tiedotteessa.
Tieliikenteestä peräisin olevat typpidioksidi eli pakokaasut ja hengitettävät hiukkaset eli katupöly ovat paikallinen ongelma. Niiden pitoisuuksia on mahdollista alentaa paikallisilla toimilla. WHO:n ohjearvot ylittyvät erityisesti suurten kaupunkien vilkasliikenteisissä ympäristöissä. Esimerkiksi Helsingin keskustan vilkkaimmilla kaduilla typpidioksidin vuosipitoisuudet ovat noin kolminkertaisia ohjearvoon verrattuna.
– Pakokaasujen päästöt ovat laskusuunnassa uusien vähäpäästöisten ajoneuvojen myötä, mutta katupöly säilyy ongelmana myös tulevina vuosikymmeninä. Myös puun pienpolton hiukkaspäästöjen vähentäminen on hidasta, sanoo ilmansuojeluyksikön päällikkö Hanna Manninen Helsingin seudun ympäristöpalveluista tiedotteessa.
WHO suosittelee myös mustan hiilen ja hiukkasten lukumääräpitoisuuksien mittaamista, vaikka niille ei annettu vielä ohjearvoja. Suomessa näitä on mitattu jo pitkään Ilmatieteen laitoksen tausta-asemilla, Helsingin yliopiston tutkimusasemilla ja pääkaupunkiseudulla HSY:n mittausasemilla. Mustan hiilen pitoisuuksia nostavat erityisesti puun pienpoltto ja vanhojen dieselautojen päästöt.
Näyttö ilmanlaadun terveysvaikutuksista pienillä pitoisuustasoilla on vahvistunut. Kun ilmanlaatu on globaalisti parantunut, on saatu lisää vahvistusta sille, että ilmansaasteet aiheuttavat terveysvaikutuksia jo alhaisilla pitoisuuksilla.