Työelämä

Yli puolella työpaikoista puuttuvat palautumista edistävät palaverikäytännöt – "Palautumisen ei tule olla vain yksilön elintapojen varassa"

Marttiina Sairanen
Työterveyslaitoksen palautumislaskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä. Arkistokuva.
Työterveyslaitoksen palautumislaskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä. Arkistokuva.

Suomalaisilla työpaikoilla on palautumisen näkökulmasta parantamisen varaa palaverikäytännöissä sekä kehityskeskusteluissa. Työaikoihin sen sijaan pystytään vaikuttamaan hyvin.

Asia selviää Työterveyslaitoksen palautumislaskuriin syyskuusta alkaen kertyneistä vastauksista.

Palautumislaskuri on ollut työpaikkojen käytettävissä reilun kahden kuukauden ajan, ja sitä on tähän mennessä käyttänyt 186 organisaatiota. Sen avulla voi selvittää, tukevatko työpaikan käytännöt palautumista työssä.

Alustavien tulosten mukaan yli 90 prosentilla työpaikoista on korjattavaa työpäivän aikaisissa palautumisen käytännöissä. Yli puolella työpaikoista ei ole käytössä esimerkiksi palautumista edistäviä palaverikäytäntöjä. Työaikoihin pystytään vaikuttamaan vastausten perusteella hyvin, mutta kehityskeskustelukäytännöissä olisi parannettavaa. Esimerkiksi 43 prosentilla työpaikoista kehityskeskusteluissa ei ole ohjattu käsittelemään työmäärään tai jaksamiseen liittyviä kysymyksiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Koronatilanteen myötä etätyöskentely on yleistä jatkossakin. Nyt kun kerätään voimia ensi vuoteen, on hyvä kiinnittää huomiota kokousten määrään, laatuun, pituuteen ja ajoitukseen ja keskustella tilanteesta työpaikalla, Työterveyslaitoksen vanhempi tutkija Virpi Ruohomäki sanoo tiedotteessa.

Tähän mennessä palautumislaskuria on käyttänyt 42 organisaatiota, joissa tehdään vuorotyötä. Niissä 88 prosentilla oli parannettavaa siinä, miten työntekijöitä tuetaan vuorotyöstä palautumisessa. Kehityskohteita olivat esimerkiksi yövuorojen väliset vapaat ja viikkolevon määrä.

Laskuri on suunniteltu palautumisen arviointiin ja kehittämiseen työyhteisössä sekä etä- että lähityössä. Sitä voi hyvin käyttää osana työpaikan normaalia riskinarviointia.

Palautumislaskuri tuottaa työpaikalle palautteen ja ehdotukset kehittämistoimiksi neljän eri osa-alueen mukaan. Ne ovat työpäivän aikainen palautuminen, työsidonnaisuuden hallinta kehityskeskusteluiden avulla, työaikoihin liittyvät vaikutusmahdollisuudet sekä vuorotyön kuormittavuuden vähentäminen vuorosuunnittelulla.

– Palautumisen ei tule olla vain yksilön elintapojen varassa. Työnantajalla on keskeinen rooli vaikuttaa jo työpäivän aikana tapahtuvan palautumisen käytäntöihin. Käytäntöjä parantamalla voidaan hallita kiirettä, edistää palautumista ja sitä kautta työssä jaksamista, tutkimusprofessori Mikko Härmä Työterveyslaitoksesta sanoo.

– Palautumislaskurilla voi selvittää, mihin omassa organisaatiossa kannattaa panostaa, mikä on kunnossa ja mikä vaatii kehittämistä, Härmä jatkaa.

Maksuton palautumislaskuri kuuluu Mielenterveyden tuen työkalupakkiin, joka on osa sosiaali- ja terveysministeriön käynnistämää Työelämän mielenterveysohjelmaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit