Lapsiperheet

MLL:n selvitys: Perhekahviloiden merkitys kasvoi korona-aikana – rytmiä arkeen ja uusia ystäviä

KATJA KAARTINEN

Mannerheimin lastensuojeluliiton tuoreen selvityksen perusteella perhekahviloilla on suuri merkitys perheiden arjen tukena. Suomen lähes jokaisesta kunnasta löytyy ainakin yksi MLL:n perhekahvila, ja 2020 niitä oli yhteensä 601.

MLL:n perhekahvilat ovat avoimia lapsiperheiden kohtaamispaikkoja, ja niitä ohjaa yhteensä noin tuhat MLL:n vapaaehtoista, jotka ovat yleensä itsekin vanhempia. Nyt tehdyn selvityksen mukaan sekä toimintaan osallistuvat perheet että perhekahviloiden vapaaehtoiset saavat elämäänsä iloa ja uusia ystäviä. Lisäksi moni kokee oppineensa vapaaehtoisena myös uusia tärkeitä taitoja.

– Matalan kynnyksen toiminta, jossa perheet voivat tavata muita, vahvistaa selvästi perheiden arjessa jaksamista ja vanhempien mielialaa, kertoo MLL:n kehittämispäällikkö Tarja Satuli-Kukkonen.

– Kyselymme ja kävijätilastot näyttävät, että vapaaehtoisilla on ollut valtava merkitys lapsiperheiden hyvinvoinnille myös korona-ajassa, jatkaa Satuli-Kukkonen.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Korona-ajan voimakkaimpien rajoitusten jälkeen vanhempien toiveissa kärkeen nousi vapaa keskustelu. Perhekahviloissa käytyjen keskustelujen ja vertaistuen suurimmaksi hyödyksi koettiin varsinkin mielialan kohentuminen ja tuki arjessa jaksamiselle. Kahvilat toivat arkeen rytmiä ja useammalle myös uusia tuttavia ja ystäviä. Vanhemmat tunsivat lapsensa viihtyvän selvityksen mukaan perhekahvilassa, jossa nämä otettiin hyvin huomioon.

Kyselyyn vastanneet perhekahviloiden vapaaehtoiset kokivat olevansa tarpeellisia ja voivansa auttaa muita. Vapaaehtoisena toimiminen oli tuonut myös valtavasti iloa ja hyvää mieltä sekä uusia tuttavia ja ystäviä. Iso enemmistö koki pystyvänsä vaikuttamaan asuinpaikkansa lasten ja vanhempien hyvinvointiin. Lisäksi vapaaehtoisena toimiminen oli vahvistanut etenkin vuorovaikutustaitoja ja toiminnan suunnitteluun ja organisointiin liittyvää osaamista.

– Perheitä tukevaa työtä tehdään hyvinvointialueiden, järjestöjen, kuntien ja seurakuntien yhteistyönä. Perhekeskus kokoaa yhteen eri toimijat ja tuo perheille tärkeät palvelut helposti saataville. Järjestöjen mukanaolo perhekeskustoiminnassa on ensiarvoisen tärkeää: ne organisoivat vapaaehtois- ja vertaistoimintaa ja tuottavat palveluja, jotka edistävät hyvinvointia, terveyttä ja osallisuutta, tiivistää MLL:n pääsihteeri Milla Kalliomaa.

– Selvityksemme vahvisti käsitystä, että perhekahvilat rakentavat lasten ja perheiden osallisuutta. Ne ovat tärkeä osa hyvinvointialueiden perhekeskusten kohtaamispaikkoja, Kalliomaa jatkaa.

MLL teki marraskuussa 2021 verkkokyselyn perhekahvilan käyttäjille ja vapaaehtoiselle. Kyselyn tarkoituksena oli selvittää kävijöiden ja vapaaehtoisten kokemuksia, ajatuksia ja toiveita perhekahviloista ja siihen vastasi yhteensä 314 henkilöä.

MLL:ssä toimii vuosittain noin 26 000 vapaaehtoista, vuonna 2020 mm.  

11 000 tukioppilasta 

12 000 yhdistysten vapaaehtoista

1 250 kylämummia ja -vaaria / lukumummia ja -vaaria

2 400 perhekummia tai muuta tukihenkilöä

270 auttavien puhelinten päivystäjää 

Näytä lisää
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.