Koroinen

Koroistenniemi sai uuden ristin – edellinen oli vuodelta 1998

Riitta Salmi
Kuvassa on vuodelta 1998 peräisin oleva risti.
Kuvassa on vuodelta 1998 peräisin oleva risti.

Koroistenniemellä sijannut Suomen ensimmäisen kirkollisen keskuksen paikka on saanut uuden valkoisen puuristin. Risti on ollut maisemassa 1950-luvulta asti. Edellisen kerran risti uusittiin vuonna 1998. Sen kunto heikentyi viime vuosina selvästi, joten Metsähallituksen Luontopalvelut teetätti uuden. Sen valmisti piikkiöläinen puusepänliike Puupala Oy.

Alueen hoidosta vastaava Metsähallitus on yhdessä Museoviraston sekä Varsinais-Suomen alueellisen vastuumuseon kanssa selvittänyt muinaisjäännösalueen hoitotarpeet.

– Ensi vuonna alueella korjataan ja huolletaan kivirakenteita sekä tehdään niihin liittyvää suunnittelua ja arkeologisia tutkimuksia. Toimenpiteillä säilytetään kohteen historiallinen suojeluarvo ja saadaan uutta tietoa tämän keskiaikaisen kohteen historiasta, kertoo Metsähallituksen arkeologi, erikoissuunnittelija Tanja Tenhunen tiedotteessa.

Metsähallitus on hoitanut Koroistenniemen kulttuuriympäristöä vuodesta 2014. Alue niitetään kesäkaudella kahdesti kuukaudessa. Tänä vuonna niittämisen lisäksi aluetta on hoidettu muun muassa poistamalla rinnealueilta runsain määrin orapihlajaa. Lisäksi Metsähallitus järjesti menneenä kesänä yhdessä Turun kaupungin ja Elävän Kulttuurin Koroinen ry:n kanssa kaupunkilaisille heinätalkoot niemellä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Alueen hyvän hoidon mahdollistaa Metsähallituksen ja Rikosseuraamuslaitoksen tiivis yhteistyö, ja Koroistenniemen hoitajat tulevat pääosin Käyrän avovankilasta.

– Vastaavanlaisena vankityönä hoidetaan myös useita muita alueita Varsinais-Suomessa, kuten Kuusiston piispanlinnan raunioita ja Liedon Ristinpeltoa. Suurimpana kohteena on Teijon kansallispuisto, jonka huoltotöihin vangit osallistuvat, kertoo Metsähallituksen puistomestari ja vankityönjohtaja Okko Salo.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Lue myös nämä yhteistyö­kumppanimme artikkelit