Kiuru: Koko maassa on enää yksi tehohoitopaikka vapaana– ravintoloille valmistellaan aiempaa tiukempia rajoituksia

Perhe- ja peruspalveluministeri Krista Kiuru (sd) kertoi tänään suorassa tiedotustilaisuudessa, että hänen tietojensa mukaan koko maassa on enää yksi tehohoitopaikka vapaana. Kiuru kertoi tietonsa sosiaali- ja terveysministeriön tilaisuudessa, jossa paikalla olivat myös osastopäällikkö Taneli Puumalainen ja strategiajohtaja Pasi Pohjola.

Tiedotustilaisuuden anti oli se, että Suomen rokotusstrategiaa halutaan päivittää, sillä se on laadittu vuosi sitten tilanteessa, jossa ei vielä ollut koronarokotteita käytettävissä. Lisäksi kerrottiin uusista suunnitelluista kiristyksistä ravitsemisliikkeille.

– Paras keino on tehdä yhä kaikki mahdollinen rokotekattavuuden nostamiseksi, Kiuru toteaa.

Vakavien tapausten ja kuolemien ehkäiseminen oli aiemmin strategian tavoite. Tämä on noin vuoden vanha strategia, ja siksi on haluttu päivittää strategiaa. Nyt koronatautiin sairastumisen ehkäisemisen lisäksi tavoitteena on ylläpitää väestön rokotesuojaa. Näin pyritään vähentämään tautitaakkaa, estämään kuolemia ja eliniän menetystä sekä turvaamaan terveydenhuollon kantokykyä. Puumalainen muistutti, että tavoitteena on myös pitää yhteiskuntaa avoimena ja turvata kansalaisten osallistumista yhteiskunnan eri toimintoihin.

Kiurun mukaan minä hetkenä hyvänsä on tulossa Euroopan lääkeviraston suositus 5–11-vuotiaiden rokottamisesta.

Jos asiantuntijat suosittelevat nuorimpienkin rokottamista, tämä tukee tavoitetta, Puumalainen toteaa. Lapset pääsevät harrastuksiin ja voivat saada lähiopetusta. Myös viruksen kiertoa väestössä pitää vähentää kaikissa ikäryhmissä.

Kolmannet rokoteannokset annetaan 60 vuotta täyttäneille. Myös alle 60-vuotiaille varaudutaan antamaan kolmas koronarokoteannos.

Puumalainen muistuttaa, että kahden annoksen suojateho vakavaa tautia vastaan kestää pitkään, mutta teho tartuntoja vastaan alkaa laskea 4–6 kuukauden jälkeen. Siksi esimerkiksi Helsingin seudun sairaaloissa on paljon myös kahdesti rokotettuja hoidettavina.

Valtioneuvosto hyväksyi esityksen tartuntatautilain väliaikaisten säännösten jatkamisesta ensi kesäkuun loppuun asti.

Viimeistään perjantaiaamuna valtioneuvostolle suositellaan, että se säätäisi kireämmät ravintolarajoitukset. Ehdotus on, että kello 17 lähtien otetaan tiukemmat rajoitukset käyttöön. Näitä voisi kiertää ottamalla koronapassin käyttöön.

Ravintolarajoituksia halutaan kiristää jo sunnuntaina.

Strategiajohtaja Pasi Pohjolan mukaan ravitsemisliikkeiden pitäisi pistää hanat kiinni kello 17 ja ovet säppiin kello 18, mutta ottamalla koronapassin käyttöön ne vapautuisivat kaikista rajoituksista kello 17 alkaen. Paikat, joissa ei tarjoilla lainkaan alkoholia, voisivat pitää ovet auki aamuviidestä aamuyhteen ilman koronapassia. Näitä ovat esimerkiksi pikaruokapaikat ja kahvilat.

Täyden rokotussarjan määritystä aiotaan täsmentää niin, että lukumäärän lisäksi hyväksytään sairastetun koronan ja yhden hyväksyttävän koronarokotteen yhdistelmä täydeksi rokotussarjaksi.

Ilmaantuvuusrajoja ei enää käytettäisi kriteerinä säännöksien käyttämiseen.

Suomen monia muita maita pidempi rokotusväli johtaa Puumalaisen mukaan hieman parempaan rokotusvasteeseen.

Kiireellinen toimenpide on muun muassa 40 vuotta täyttäneille annettavat kolmannet tehosterokotteet, Puumalainen referoi eurooppalaista asiantuntijalausuntoa.

– Rokotusluvut ovat madelleet, Kiuru moittii.

Testaamiseen ja jäljitykseen on tultava ryhtiliike, Kiuru sanoo.

– Jäljitys on saatava kuntoon.

Rokottamattomien on hakeuduttava testeihin ja rokotettujen on päästävä myös testeihin, Kiuru vaatii.

Testauksessa Suomi on jäänyt häntäpäähän eurooppalaisittain, kun aiemmin Suomi oli kärkipäässä.

Aluehallintovirastojen valtuuksia on tarkasteltava, joten on tulossa ohjauskirje alueille. THL on Kiurun mukaan luvannut tarkistaa riskiarviotaulukkonsa.

Täysimääräisiä päätöksiä pykälän 58 osalta on pystyttävä tekemään, Kiuru sanoo.

Tänä aamuna on enää yksi tehohoitopaikka vapaana koko maassa, Kiuru kertoo.

Puumalaisen mukaan parhaillaan selvitetään, voidaanko työpaikoilla ottaa käyttöön pakollista koronapassia. Paljon riippuu työpaikoista ja arvioiduista riskeistä. Monimutkainen perusoikeuksien ja työlainsäädännön kokonaisuus vaikuttaa.