Kuolleet

Urheilun merkittävä vaikuttaja Jukka Uunila on kuollut 98-vuotiaana

Jussi Nukari
Jukka Uunila.
Jukka Uunila.

Urheilujohtaja, kauppaneuvos Jukka Uunila on kuollut. Uunila kuoli Helsingissä 98-vuotiaana maanantai-iltana. Jukka Uunila menehtyi lyhyen sairaalahoidon jälkeen koronaviruksen aiheuttamaan tautiin, kertoi hänen poikansa Kari Uunila STT:lle.

Jukka Uunila oli syntynyt 4. kesäkuuta 1923.

Suomalainen urheiluelämä menetti lyhyessä ajassa kaksi entistä Olympiakomitean puheenjohtajaa. Maanantaina selvisi, että Tapani Ilkka oli kuollut 80-vuotiaana. Uunila toimi Olympiakomitean puheenjohtajana vuosina 1969–1984, Ilkka vuosina 1988–2004.

Oulussa syntyneestä Uunilasta tuli 1900-luvun jälkipuoliskolla merkittävin suomalainen urheiluvaikuttaja. Hän toimi Suomen urheiluliiton (SUL), Olympiakomitean (OK) ja Suomen valtakunnan urheiluliiton (SVUL) johtotehtävissä.

Uunilan vaikutusvaltaa lisäsi Oy Veikkaus Ab:n toimitusjohtajuus vuosina 1973–90.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uunila hakeutui 1940-luvun puolivälin jälkeen Vierumäen urheiluopiston liikuntaneuvojakurssille, jolta hän valmistui alkuvuodesta 1946. SVUL:n Keski-Pohjanmaan piirivalmentajasta ja SUL:n aluevalmentajasta tuli 1940-luvun lopussa juuri perustetun Kuortaneen urheiluopiston ensimmäinen johtaja.

Uunila sementoi johtoasemansa Suomen urheiluliiton puheenjohtajana. Kun hän aloitti SUL:n johdossa vuonna 1965, Suomen yleisurheilu oli tuloksilla mitattuna kuralla.

Kaukonäköinen Uunila pestasi kestävyysjuoksun päävalmentajaksi uusiseelantilaisen Arthur Lydiardin, jonka nostattaman kansallisen hölkkäinnostuksen imussa juoksijat Juha Väätäinen, Lasse Virén ja Pekka Vasala palauttivat arvokisavoitoillaan Suomen yleisurheilun maailmankartalle.

Myös naisten yleisurheilu nousi Suomessa kukoistukseensa 1970-luvun alussa.

– Oli onni, että meillä tuossa vaiheessa sattui olemaan loistavia tyyppejä – myös valmentajissa, Uunila kertoi 1979 ilmestyneessä Kari A. Nurmelan kirjassa Jukka Uunila – urheilujohtaja.

Uunila oli urheilujohtajana käytännönläheinen, menestyshakuinen ja urheilulähtöinen. Hän varmisti panoksellaan, että riitaiset SVUL ja Työväen urheiluliitto eli TUL saivat aikaan yhteistoimintasopimuksen vuonna 1966.

Uunila koki urheilujohtajauransa suurimman takaiskun vuonna 1993, kun SVUL:n toiminta ajettiin hänen puheenjohtajakautensa lopussa liiton taloussotkujen takia alas. SVUL:n raunioille perustettiin keskusjärjestö SLU, Suomen liikunta ja urheilu.

Puoluepolitiikasta Uunila pysytteli erossa. Hän määritteli ainoaksi puolueekseen ”urheilupuolueen”.

Uunila oli arvostettu puhuja ja esiintyjä, joka nautti luottamusta yli urheilujärjestörajojen. Hän oli vielä 2010-luvulla tuttu näky eri urheilutapahtumissa, muun muassa Helsingin Nordenskiöldinkadun hallissa HIFK:n jääkiekko-otteluissa. Tietomäärä urheilusta oli valtava.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Uunilalle myönnettiin Suomen urheilun suuri ansioristi vuonna 1983.

Päivitetty kauttaaltaan kello 15:57.

Myös Suomen olympiakomitean puheenjohtajana toiminut Tapani Ilkka on poissa

Janne Lehikoinen

Eilen maanantaina tuli tieto, että toinen urheiluvaikuttaja Tapani Ilkka on kuollut 80-vuotiaana. Ilkka toimi sekä Suomen olympiakomitean että SUL:n puheenjohtajana.

Suomalaisessa urheilussa mittavan uran tehnyt Ilkka oli kuollessaan 80-vuotias. Ilkan kuolemasta kertoi maanantaina ensimmäisenä Ilta-Sanomat, ja myös Olympiakomitea kunnioitti sivuillaan merkittävän urheiluvaikuttajan muistoa.

Ilkan kanssa urheilujärjestöissä pitkään työtä tehnyt kansanedustaja Ilkka Kanerva kertoi saaneensa suruviestin maanantaiaamuna. Kanervan ja Ilkan ystävyys juontaa aina 1970-luvulle asti.

– Hän oli valovoimainen ja voimakastahtoinen, tiesi mitä tehdä ja sai myös aikaiseksi. Hän oli aidosti urheilujohtaja, sellainen josta suomalainen urheiluelämä saa olla kiitollinen, Kanerva kuvaili STT:lle.

Ilkan ura urheilun parissa vei urheilijasta ja valmentajasta johtoportaisiin. Urheilijana hän oli 400 metrin aitajuoksijana SM-mitalisti sekä maaotteluedustaja, ja valmentajana hänen huippusaavutuksensa oli Riitta Salinin Euroopan mestaruus 400 metrin juoksussa Roomassa 1974.

Olympiakomitean puheenjohtajaksi Ilkka valittiin vuonna 1988, ja luottamustoimi piti hänet olympiaurheilun ytimessä vuoteen 2004. Suomalaisurheilijat ottivat hänen puheenjohtajuutensa aikana 47 olympiamitalia.

Muita merkittäviä luottamustehtäviä olivat muun muassa Suomen urheiluliiton SUL:n puheenjohtajuus 1983–1990 sekä jäsenyydet Suomen olympiakomitean hallituksessa ja Suomen Valtakunnan Urheiluliiton SVUL:n hallituksessa.

Pitkän työuran Ilkka teki Suomen urheiluopistossa Vierumäellä, jonka rehtorina hän toimi peräti 30 vuoden ajan eli vuodet 1976–2006.

Ilkka palkittiin vuonna 2001 Suomen liikuntakulttuurin ja urheilun suurella ansioristillä ja vuonna 2005 Kansainvälisen olympiakomitean kunniamerkillä. Tasavallan presidentti Tarja Halonen myönsi Ilkalle professorin arvonimen vuonna 2006, ja viime tammikuussa Ilkka palkittiin Urheilugaalassa Elämänura-palkinnolla.

– On kai todettava, että tämä on 65 vuoden työrupeaman tulos. Siihen sisältyy satojen valmentajien, satojen urheilijoiden ja tuhansien järjestöihmisten kanssa työskentely, niin monessa vaikuttanut Ilkka tiivisti kiitospuheessaan Urheilugaalassa.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.