Eläimet

Suomesta sukupuuttoon kuollut vesikko palasi Korkeasaareen

Annika Sorjonen
Korkeasaareen palannut vesikko liikkuu vikkelästi maalla ja vedessä.
Korkeasaareen palannut vesikko liikkuu vikkelästi maalla ja vedessä.

Korkeasaareen on kotiutunut kaksi nuorta vesikkoa Tallinnan eläintarhasta. Noin vuoden ikäiset uros ja naaras asuvat kumpikin omissa tarhoissaan lisääntymisaikaa lukuun ottamatta. Vesikot eivät ole aiemmin lisääntyneet Korkeasaaressa, mutta nuoren parin kohdalla ollaan toiveikkaita, Korkeasaaresta kerrotaan.

Suomen luonnossa vesikoita ei enää ole. Lajin nopea taantuminen alkoi 1930-luvulla ja toistaiseksi viimeinen vesikkohavainto tehtiin Sotkamossa 1992.

Korkeasaaren eläintarhan mukaan vesikon häviämiseen vaikuttivat metsästys, elinympäristön muutos ja vieraslajit. Ennen rauhoittamista vesikkoa metsästettiin runsaasti turkiskäyttöön. Lajin suosimia hiekkapohjaisten purojen ja jokien varsia myllerrettiin metsänhakkuilla. Lopullisesti vesikon ajoi ahtaalle kookkaampi vieraslaji, turkistarhoilta luontoon levinnyt minkki.

Lähimmät luonnonvaraiset vesikot elävät Hiidenmaalla, jonne Tallinnan eläintarha on palauttanut lajia menestyksekkäästi jo parinkymmenen vuoden ajan. Hankkeen alkajaisiksi kaikki minkit loukutettiin saarelta. Totutustarhoista luontoon lasketut vesikot ovat vakiinnuttaneet Hiidenmaalle noin sadan yksilön kannan ja hankkeelle suunnitellaan jatkoa Saarenmaalla. Tallinnan eläintarhassa hallinnoidaan myös vesikon eläintarhakantaa ja edistetään lajin lisääntymistä tarhaoloissa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Maailmanlaajuisesti vesikot ovat äärimmäisen uhanalaisia. Vesikon elinalueet ovat kutistuneet muutamiksi esiintymiksi Venäjällä, Romaniassa, Espanjassa, Ranskassa ja Ukrainassa.

Lajin säilyttäminen elinvoimaisena eläintarhoissa ja onnistuneet luontoonpalautukset antavat kuitenkin toivoa vesikoiden tulevaisuudelle osana Euroopan metsien ekosysteemiä, Korkeasaaresta kerrotaan.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.