Tutkimus

Tutkimus: Urheilussa saatujen kasvomurtumien määrä tuplaantui 30 vuodessa

Marttiina Sairanen

Urheilussa saatujen kasvomurtumien määrä on viimeisten 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut, kertoo HUS:n tutkimus.

HUSissa tutkittiin urheilussa saatujen kasvomurtumavammojen mekanismeja ja esiintyvyyttä Töölön sairaalan tapaturma-aseman suu- ja leukakirurgian päivystyksessä vuosien 2013– 2018 välisenä aikana.

Tutkimuksesta selvisi, että tapaturma-asemalle tuotujen potilaiden urheilussa saamien kasvomurtumien määrä on viimeisten 30 vuoden aikana kaksinkertaistunut. Hoidetuista vajaasta 3 000 kasvomurtumista 213 eli 7,3 % oli saatu urheillessa. Niistä joka neljäs eli 25,8 % oli peräisin jääkiekosta, 21 % jalkapallosta, 16 % ratsastuksesta ja 10 % kamppailulajeista.

– Yhtä urheilulajia ei kuitenkaan kannata nostaa tikunnokkaan. Vammojen vakavuuteen vaikuttavat monet seikat, kuten esimerkiksi pelaajien tai ottelijoiden lukumäärä, toiminnan tempo ja suojavarusteet, sekä onko kyseessä törmäys, putoaminen vai isku, ja millä voimalla ja miltä suunnalta ne tulevat, sanoo erikoistuva hammaslääkäri ja tohtoritutkija Tero Puolakkainen HUSin suu- ja leukakirurgian linjalta tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksen mukaan lajeista jääkiekossa tulee eniten kasvojen vammoja, sillä siinä alaleuka ja hammasalue ovat paljaina. Jalkapallossa taas syntyy puskuissa törmäyksiä tai saadaan potkuja kasvoihin ja leukaan. Ratsastuksessa useimmat kasvojen alueen vammat tulevat poissa ratsailta hevosen potkaistua kasvoihin, esimerkiksi hevosta talutettaessa tai hoitaessa. Erityisesti hevosurheilussa syntyvät vammat ovat usein vakavia.

Tapaturma-asemalla suu- ja leukakirurgien hoitamien kasvojen murtumista lähes puolet tarvitsi kirurgista hoitoa kasvojensa vammoihin ja heistä 13 prosentilla potilaista oli vammoja kasvojen lisäksi myös muissa kehon osissa.

– Turvallisuuden pitäisi olla aina etusijalla, ja kunkin lajin suositellut suojavarusteet ovat minimi, joita tulee käyttää. Pienikin onnettomuus ilman suojavarusteita voi johtaa kuukausien hoitokierteeseen, Puolakkainen toteaa.

– NHL:ssä on vahvasti kannustettu pelaajia käyttämään kasvosuojia, mutta nämä käytössä olevat varusteet eivät suojaa kasvojen alakolmannesta. Jalkapalloon en suosittelisi raskaita suojavarusteita, mutta hammassuojat voisivat olla tarpeen. Hevosen välittömässä läheisyydessä taas on hyvä pitää suojavälineitä, Puolakkainen suosittelee.

Urheilussa kasvomurtuman saaneista oli miehiä noin 75 prosenttia ja heidän keski-ikänsä oli 27,7 vuotta, naisten keski-ikä oli 28,6. Yli puolet miesten kasvomurtumista oli syntynyt yhteentörmäyksessä toisen pelaajan kanssa, kun taas naisten kasvovammoista vajaat puolet olivat seurausta korkeaenergisestä yhteentörmäyksestä ympäristön kanssa. Kasvomurtumia tapahtui urheilussa eniten helmi-huhtikuussa.

Taannehtivassa kohorttitutkimuksessa 213 potilaan tiedot ja röntgenkuvat käytiin läpi arvioiden murtumatyyppi, vammaan johtanut mekanismi sekä urheilulaji, jossa vamma oli saatu. Tutkimuksesta jätettiin pois hammasvammat sekä pyöräily-, skeitti- ja potkulautaonnettomuudet, koska niistä raportoidut tiedot olivat tutkimuksen kannalta vajavaisia muun muassa päihteiden käytön osalta. Tuloksia verrattiin tilanteeseen vuosina 1981–1985.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.