Rokotteet

Valtaosa seiskaluokkalaisista tytöistä ja yli puolet pojista on saanut HPV-rokotteen

Hanna Laasanen
HPV-rokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013.
HPV-rokote otettiin kansalliseen rokotusohjelmaan vuonna 2013.

Lähes 80 prosenttia seitsemäsluokkalaisista tytöistä ja 65 prosenttia samanikäisistä pojista on saanut HPV-rokotteen, kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitos THL. Tiedot ovat valtakunnallisesta rokotusrekisteristä.

HPV-rokote on ollut osa maksutonta rokotusohjelmaa tytöillä vuodesta 2013 ja pojilla viime vuoden syksystä 2020 lähtien.

– Koronapandemiasta huolimatta yläkoulun aloittavien tyttöjen rokotuskattavuus on parantunut parin viime vuoden aikana. Myös poikien rokotukset ovat lähteneet hyvin käyntiin, sanoo THL:n asiantuntijalääkäri Anna Scherleitner tiedotteen mukaan.

Kaikki 5.–9.-luokkalaiset pojat ovat oikeutettuja HPV-rokotuksiin. Rokotussarjaan kuuluu kaksi annosta, ja ensi vuoden syksystä lähtien niitä tarjotaan sekä tytöille että pojille yleensä viidennellä ja kuudennella luokalla. Rokotteen voi saada vielä yläkoulussakin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

THL ei suosittele rokotteen lykkäämistä.

– Tutkimustiedon mukaan HPV-rokote on turvallinen ja antaa parhaan ja pitkäaikaisimman suojan useita eri syöpiä vastaan, kun se otetaan riittävän aikaisin, Scherleitner sanoo.

HPV-rokotusten kattavuuksissa on aluekohtaisia eroja.

Kärjessä on Pohjois-Savo, jossa HPV-rokotteen on ottanut 85 prosenttia seitsemäsluokkalaisista eli vuonna 2008 syntyneistä tytöistä ja 82 prosenttia vuonna 2009 syntyneistä tytöistä.

Vaasan sairaanhoitopiirissä vastaavat luvut ovat 71 ja 66 prosenttia. Rokotuskattavuus ovat kuitenkin parantunut myös Vaasan alueella, sillä ennen vuotta 2004 syntyneillä tytöillä se jäi alle 60 prosentin.

Myös poikien rokotuksissa on eroja. Ahvenanmaalla HPV-rokotteen on ottanut 75 prosenttia vuonna 2008 ja vuonna 2009 syntyneistä pojista, kun Keski-Pohjanmaalla vastaavat luvut ovat 53 ja 57 prosenttia.

Pohjois-Savon ja Ahvenanmaan lisäksi Itä- ja Etelä-Savossa sekä Varsinais-Suomessa rokotuskattavuus on maan korkeimpia sekä tytöillä että pojilla.

Suomessa on useita paikkakuntia, joissa yli 85 prosenttia kuudesluokkalaisista eli vuonna 2009 syntyneistä tytöistä on ottanut HPV-rokotteen. Tällaisia ovat Kuopio, Siilinjärvi, Lieksa, Hanko ja Kauniainen. Kouvola, Kirkkonummi, Pirkkala ja Sipoo pääsevät yli 80 prosentin rokotuskattavuuden.

Suurista kaupungeista tyttöjen korkein rokotuskattavuus on Vantaalla, Oulussa ja Tampereella, missä HPV-rokotteen on ottanut 74 prosenttia vuonna 2009 syntyneistä tytöistä.

Vuonna 2009 syntyneistä pojista yli 80 prosenttia on ottanut HPV-rokotuksen muun muassa Liedossa, Paimiossa, Siilinjärvellä, Lieksassa ja Kauniaisissa. 70 prosentin kattavuuteen ylletään muun muassa Kuopiossa, Turussa, Salossa, Sipoossa ja Vihdissä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Papilloomavirus aiheuttaa useita eri syöpiä, kuten suuontelon, suunielussa erityisesti kielentyven ja nielurisojen sekä peräaukon, peniksen, kohdunkaulan, emättimen ja ulkosynnyttimien syöpiä. Lisäksi HPV aiheuttaa osan alanielun, kurkunpään, nenänielun ja suunielun muiden alueiden syövistä.

HPV tarttuu iho- ja sukupuolikontaktissa. Noin 80 prosenttia ihmisistä saa vakavalle taudille altistavan HPV-tartunnan elämänsä aikana.

Rokote estää noin 90 prosenttia kohdunkaulan syövästä ja jopa 95 prosenttia kahden yleisimmän HPV-tyypin aiheuttamista kohdunkaulan syövän esiasteista. Juuri nämä tyypit aiheuttavat myös suurimman osan kohdunkaulan syövistä. Rokote suojaa myös emättimen, ulkosynnytinten, peräaukon ja peniksen sekä pään ja kaulanalueen syöviltä. Tutkimukset osoittavat, että rokotesarjan antama suoja on todennäköisesti myös pitkäaikainen, eli useita kymmeniä vuosia – tai jopa elinikäinen.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.