Väitöstutkimus

Varsinaissuomalaisilla korkea riski sairastua MS-tautiin – sairauden esiintyvyys noussut tasaisesti koko Suomessa

Timo Jakonen

MS-taudin esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla, selviää Turun yliopistossa väittelevän Anna-Leena Pirttisalon tutkimuksesta. MS-taudin esiintyvyys on noussut Suomessa tasaisesti kuluneiden 50 vuoden aikana. Suomi kuuluu MS-taudin korkean riskin alueisiin. MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyä heikentävä neurologinen sairaus.

Potilaiden eliniän piteneminen selittää osin esiintyvyyden nousua. Ilmaantuvuuden nousu voi taas selittyä ainakin osittain taudin aiempaa varhaisemmalla ja herkemmällä diagnostiikalla.

– Tutkimuksemme vahvisti, että Suomessa on merkittäviä alueellisia eroja MS-taudin esiintyvyydessä. Esiintyvyys oli erityisen korkea Suomen länsi- ja lounaisosissa. Korkein esiintyvyys todettiin Etelä-Pohjanmaalla. Itä-Suomessa MS-taudin esiintyvyys ja ilmaantuvuus olivat kolmanneksen alhaisemmat, Pirttisalo kertoo tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Alueelliset erot MS-taudin epidemiologiassa liittyvät todennäköisesti väestörakenteen ja ympäristötekijöiden poikkeavuuksiin sekä geneettisiin eroihin itä- ja länsisuomalaisten välillä, hän pohtii.

Ympäristötekijöistä esimerkiksi tupakoinnin, D-vitamiinin puutteen ja Epstein Barr -virusinfektion tiedetään lisäävän taudin riskiä. Suomessa ei ole tutkittu sitä, millainen merkitys taudin tunnetuilla riskitekijöillä on alueellisissa eroissa.

MS-taudin esiintyvyyden on todettu jakautuneen Suomessa epätasaisesti jo 1960-luvulla. Tämän jälkeen tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet pitkälti Länsi-Suomeen, eikä Itä-Suomessa ole tehty lainkaan epidemiologisia selvityksiä nykyaikaisten diagnostisten menetelmien avulla.

– Myöskään korkean MS-riskin alueeksi tiedetyn Varsinais-Suomen alueella ei ole aiemmin selvitetty taudin ilmaantuvuutta, Pirttisalo sanoo.

Syytä MS-taudin korkealle ilmaantuvuudelle Varsinais-Suomessa ei tiedetä.

– Alueellisten erojen tarkempi tutkiminen saattaisikin edistää MS-taudin mekanismien tuntemusta.

MS-tautiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja niihin liittyvät kustannukset vähenivät Suomessa merkittävästi tutkimusjakson aikana vuosina 2004-2014. Samalla aikavälillä uusien ja osin aiempaa tehokkaampien lääkehoitojen käyttö lisääntyi selvästi.

– MS-taudin lääkehoidot ovatkin saattaneet vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja vakavuutta sekä hidastaa taudin etenemistä vähentäen edelleen sairaalahoidon tarvetta, Pirttisalo sanoo.

Potilaiden infektioihin liittyvät sairaalajaksot olivat muita hoitojaksoja pidempiä. Lisäksi sairaalakuolleisuus oli niihin liittyen huomattavasti korkeampi.

Jatkotutkimuksena Pirttisalon väitöstutkimuksessa selvitettiin sairaalahoitoa vaativille infektioille altistavia tekijöitä Varsinais-Suomessa. Infektion vuoksi sairaalaan joutuneet potilaat olivat muihin MS-potilaisiin verrattuna vanhempia, pidempään sairastaneita sekä useammin miehiä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Lisäksi heillä oli useammin etenevä MS-tauti sekä enemmän invaliditeettia ja liitännäissairauksia, Pirttisalo kertoo.

Uudet immuunijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet saattavat lisätä potilaiden riskiä infektioille. Tutkimuksessa sairaalahoitoon joutuneilla potilailla oli kuitenkin yllättäen MS-taudin lääkehoito käytössä harvemmin kuin verrokkipotilailla.

– Infektioon liittyvien hoitojaksojen yhteys edenneeseen MS-tautiin ja vähäisempään lääkehoidon käyttöön korostaa taudin tehokkaan hoidon ja potilaiden hyvän toimintakyvyn merkitystä infektioiden ehkäisyssä, Pirttisalo summaa.

Lisätty 15.11. kello 17.40 väittelijältä saatuja lisätietoja.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.