Varsinaissuomalaisilla korkea riski sairastua MS-tautiin – sairauden esiintyvyys noussut tasaisesti koko Suomessa
MS-taudin esiintyvyys on erityisen korkea Varsinais-Suomessa sekä Etelä-Pohjanmaalla, selviää Turun yliopistossa väittelevän Anna-Leena Pirttisalon tutkimuksesta. MS-taudin esiintyvyys on noussut Suomessa tasaisesti kuluneiden 50 vuoden aikana. Suomi kuuluu MS-taudin korkean riskin alueisiin. MS-tauti on yleisin nuorten aikuisten liikunta- ja toimintakykyä heikentävä neurologinen sairaus.
Potilaiden eliniän piteneminen selittää osin esiintyvyyden nousua. Ilmaantuvuuden nousu voi taas selittyä ainakin osittain taudin aiempaa varhaisemmalla ja herkemmällä diagnostiikalla.
– Tutkimuksemme vahvisti, että Suomessa on merkittäviä alueellisia eroja MS-taudin esiintyvyydessä. Esiintyvyys oli erityisen korkea Suomen länsi- ja lounaisosissa. Korkein esiintyvyys todettiin Etelä-Pohjanmaalla. Itä-Suomessa MS-taudin esiintyvyys ja ilmaantuvuus olivat kolmanneksen alhaisemmat, Pirttisalo kertoo tiedotteessa.
– Alueelliset erot MS-taudin epidemiologiassa liittyvät todennäköisesti väestörakenteen ja ympäristötekijöiden poikkeavuuksiin sekä geneettisiin eroihin itä- ja länsisuomalaisten välillä, hän pohtii.
Ympäristötekijöistä esimerkiksi tupakoinnin, D-vitamiinin puutteen ja Epstein Barr -virusinfektion tiedetään lisäävän taudin riskiä. Suomessa ei ole tutkittu sitä, millainen merkitys taudin tunnetuilla riskitekijöillä on alueellisissa eroissa.
MS-taudin esiintyvyyden on todettu jakautuneen Suomessa epätasaisesti jo 1960-luvulla. Tämän jälkeen tutkimukset ovat kuitenkin keskittyneet pitkälti Länsi-Suomeen, eikä Itä-Suomessa ole tehty lainkaan epidemiologisia selvityksiä nykyaikaisten diagnostisten menetelmien avulla.
– Myöskään korkean MS-riskin alueeksi tiedetyn Varsinais-Suomen alueella ei ole aiemmin selvitetty taudin ilmaantuvuutta, Pirttisalo sanoo.
Syytä MS-taudin korkealle ilmaantuvuudelle Varsinais-Suomessa ei tiedetä.
– Alueellisten erojen tarkempi tutkiminen saattaisikin edistää MS-taudin mekanismien tuntemusta.
MS-tautiin liittyvät sairaalahoitojaksot ja niihin liittyvät kustannukset vähenivät Suomessa merkittävästi tutkimusjakson aikana vuosina 2004-2014. Samalla aikavälillä uusien ja osin aiempaa tehokkaampien lääkehoitojen käyttö lisääntyi selvästi.
– MS-taudin lääkehoidot ovatkin saattaneet vähentää pahenemisvaiheiden määrää ja vakavuutta sekä hidastaa taudin etenemistä vähentäen edelleen sairaalahoidon tarvetta, Pirttisalo sanoo.
Potilaiden infektioihin liittyvät sairaalajaksot olivat muita hoitojaksoja pidempiä. Lisäksi sairaalakuolleisuus oli niihin liittyen huomattavasti korkeampi.
Jatkotutkimuksena Pirttisalon väitöstutkimuksessa selvitettiin sairaalahoitoa vaativille infektioille altistavia tekijöitä Varsinais-Suomessa. Infektion vuoksi sairaalaan joutuneet potilaat olivat muihin MS-potilaisiin verrattuna vanhempia, pidempään sairastaneita sekä useammin miehiä.
– Lisäksi heillä oli useammin etenevä MS-tauti sekä enemmän invaliditeettia ja liitännäissairauksia, Pirttisalo kertoo.
Uudet immuunijärjestelmään vaikuttavat lääkkeet saattavat lisätä potilaiden riskiä infektioille. Tutkimuksessa sairaalahoitoon joutuneilla potilailla oli kuitenkin yllättäen MS-taudin lääkehoito käytössä harvemmin kuin verrokkipotilailla.
– Infektioon liittyvien hoitojaksojen yhteys edenneeseen MS-tautiin ja vähäisempään lääkehoidon käyttöön korostaa taudin tehokkaan hoidon ja potilaiden hyvän toimintakyvyn merkitystä infektioiden ehkäisyssä, Pirttisalo summaa.
Lisätty 15.11. kello 17.40 väittelijältä saatuja lisätietoja.
