Luonnonsuojelu

Uhanalaisen pikkuapolloperhosen suojelutoimia laajennetaan saaristossa

Maija Mussaari
Pikkuapolloperhonen viihtyy erityisesti lepän reunustamilla rantaniityillä. Suomessa lajia tavataan lähinnä Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen runsaskukkaisilla niityillä.
Pikkuapolloperhonen viihtyy erityisesti lepän reunustamilla rantaniityillä. Suomessa lajia tavataan lähinnä Ahvenanmaan ja Lounais-Suomen runsaskukkaisilla niityillä.

Metsähallitus tehostaa ritariperhosiin kuuluvan pikkuapolloperhosen hoitotoimia tulevana vuonna kymmenellä saarikohteella Saaristomeren suojelualueilla. Hoidon tähtäimessä on muodostaa pikkuapolloperhoselle laajempi elinympäristöverkosto ja näin tuplata perhosen yksilömäärät kohdealueella seuraavan kymmenen vuoden aikana.

Metsähallitus ei paljasta perhosen tarkkoja asuinsaaria suurelle yleisölle, sillä laji on kärsinyt keräilystä.

Laji on hävinnyt muun muasssa Paraisten Halsholman ja Uusikaarlepyyn Lillön saarilta.

– Teemme hoitotöitä muun muassa Halsholman ja Lillön saarilla, joissa kunnostamme pikkuapollolle elinympäristöä. Täältä laji on hävinnyt, mutta pyrimme sen palauttamaan näille suojelualueille, Metsähallituksen suojelubiologi Maija Mussaari kertoo.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Pikkuapolloperhonen luokitellaan vaarantuneeksi lajiksi ja kiireellisesti suojeltavaksi. Sen määrä on laskenut hälyttävän alas kahdessakymmenessä vuodessa luonnonhoitoresurssien vähäisen määrän vuoksi.

Pikkuapolloperhosen elinalueet kartoitettiin Saaristomerellä kattavasti vuonna 2020 yhteistyössä Turun Yliopiston ja Varsinais-Suomen Ely-keskuksen kanssa. Selvityksen mukaan pikkuapollon esiintymistä noin puolet on hävinnyt 2000-luvun taitteessa tehtyjen kartoitusten jälkeen. Lisäksi säilyneissä perhosesiintymissä yksilömäärät ovat vähentyneet radikaalisti sekä suojelualueilla, että niiden ulkopuolella.

Pikkuapollo liihottaa mieluiten saarella, jossa perinnemaisemien ja lehtojen määrä on korkea. Erityisesti lajin suosiossa ovat lepän reunustamat rantaniityt. Perhosen häviämistä aiheuttaa niittyjen umpeenkasvu ja istutukset. Pikkuapollon elinympäristöjä parannetaankin ohjaamalla kohteille puuston raivauksia sekä laidunnusta. Puustoa raivataan voimakkaasti istutuskuusikoiksi uudistetuilta niityiltä sekä avoimien niittyjen lähiympäristöstä. Tällä hetkellä lehtipuustoa ja niittypinta-alaa lisätään kaatamalla istutuskuusikkoa lehdon tieltä ja laajentamalla hakamaata ja niittyä Houtskarissa.

Laidunhoito on haastavaa, sillä pikkuapolloperhosen toukka ei pidä liiallisesta tallauksesta. Lisäksi perhonen tarvitsee kukkivia kasveja koko lentoaikansa ajan. Laidunhoito on tästä syystä vahvasti säädeltyä. Myös pikkuapolloa avustetaan siirtymään uusille elinympäristöalueille.

Hoitoa tehostetaan RannikkoLIFE-hankkeessa ja myös osana Helmi-ohjelmaa. Myös Ely-keskus on aloittamassa pikkuapolloperhosen hoitotoimia alueella. Hoitotoimet perustuvat Saaristomeren luonnonhoidon kokonaissuunnitelmaan, joka keskiössä on verkostosuunnittelu.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.