Turun yliopisto

Turkulaistutkimus: Somen vanhemmuussisällöt raivostuttavat ja viihdyttävät

Ari-Matti Ruuska
Arkistokuva.
Arkistokuva.

Sosiaalinen media on muuttanut kommunikointiamme ja muokannut kokemustamme maailmasta. Sosiaalisen median tunnekokemuksilla on vaikutusta myös äitiyteen. Turkulaisessa väitöstutkimuksessa äitien sosiaalisen median käyttöä tarkastellaan erityisesti tunteiden näkökulmasta. Väitöstutkimus pureutuu siihen, miten äitiyttä eletään ja miltä se tuntuu sosiaalisen median aikakaudella. Yhteiskuntatieteiden maisteri Mari Lehdon mukaan ristiriitaisuuden tunne on äitien somekokemuksien ytimessä.

– Puhe sosiaalisesta mediasta on hyvin polarisoitunutta ja moraalipaniikkien sävyttämää. Kuitenkin viimeistään koronapandemian myötä on käynyt selväksi, että verkkomediat ovat merkittävä osa sosiaalista todellisuutta. Julkinen puhe vanhemmuudesta on puolestaan usein ongelmakeskeistä, ja tämä koskee erityisesti äitejä. Tarkastelen someäitiyteen liittyviä tunteita toimintana, joka syntyy vuorovaikutuksessa näiden yhteiskunnallisten rakenteiden kanssa, mutta myös vaikuttaa niiden muotoutumiseen, Lehto kertoo Turun yliopiston tiedotteessa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Lehto tarkastelee asiaa muun muassa huonon äidin hahmon äitiysblogien, sosiaalisen median imetyskeskustelujen, ja somevaikuttajaäitien sosiaalisen median sisällöistä. Tutkimuksessa nousee vahvasti esiin verkkomedioihin liittyvien tunnekokemuksien monimerkityksellisyys.

– Käyttäjät kokevat samanaikaisesti monia, toisilleen ristiriitaisiakin tunteita. Vanhemmuuskeskustelujen parissa viihdytään, niistä etsitään vinkkejä ja inspiraatiota, mutta ne myös ärsyttävät, ahdistavat ja kyllästyttävät. Joskus näitä kaikkia samaan aikaan. Sosiaalinen median vetovoima perustuu pitkälti juuri tähän ambivalenssiin, Lehto selittää.

Lehdon mukaan tunnetut someäidit päätyvät helposti jakamaan tunteita, joita kokevat seuraajiensa heiltä odottavan. Monet vaikuttajat kokevat äitiytensä arvioinnin ja siihen liittyvät odotukset ahdistavina. Perheelliset sosiaalisen median vaikuttajat ponnistelevat ristiriitaisten vaatimusten keskellä ja äitiyttä säätelevät tunnesäännöt vahvistavat sometyön paineita. Lehdon mukaan tämä ei kuitenkaan välttämättä tarkoita idealisoitua äitiyttä. Yksinomaan positiivisia tunteita ilmaisevia vaikuttajia pidetään helposti epäaitoina ja kertomalla esimerkiksi syyllisyydestä, raivosta ja ahdistuksesta viestitään aitoutta, johon seuraajat voivat samaistua.

– Somevaikuttajat myyvät vuorovaikutusta ja negatiivisten tunteiden jakaminen tuottaa myös taloudellista hyötyä. Tällä en tarkoita, etteivätkö tunteet olisi todellisia. Kyse on siitä, että niistä kertominen on tietoinen taktiikka, jota hyödynnetään sometyössä, Lehto toteaa.

Lehdon väitöstutkimus osoittaa, että digitaalisen vanhemmuuskulttuurin monikerroksiset intensiteetit ja rytmit kertovat muustakin kuin sosiaalisen median äitiydestä: ne heijastavat tapoja, joilla sosiaalinen media muovaa tunnekokemuksiamme. Esimerkiksi Instagramin kaltaiset alustat, joiden keskusteludynamiikka ruokkii tunteiden kärjistymistä, tuovat käyttäjät yhteen, mutta voivat myös vahvistaa vastakkainasetteluja.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.