Maailman johtajat lupaavat lopettaa metsien hävittämisen vuoteen 2030 mennessä
Skotlannin Glasgow'ssa käynnissä olevassa, historiallisessa COP26-ilmastokokouksessa päästiin tiistaina sopuun metsäkadon ja metsien hävittämisen lopettamisesta. Joukko valtioiden johtoa allekirjoitti sopimuksen, jossa luvataan lopettaa metsien hävittäminen vuoteen 2030 mennessä.
Myös presidentti Sauli Niinistö puhui metsäsopimuksen julkistustilaisuudessa Glasgow'ssa.
– Toivon, että tästä konferenssista tulee se hetki, jona asetamme metsät keskiöön etsiessämme ratkaisuja sekä ilmastonmuutoksen että luontokadon aiheuttamaan kriisiin, hän sanoi.
Ilmastokokousta isännöivän Britannian pääministeri Boris Johnson sanoi, että metsäpäätös on keskeinen, jotta yhteiseksi tavoitteeksi asetettu lämpenemisen rajoittaminen 1,5 asteeseen saavutettaisiin.
– Näiden ennennäkemättömien lupausten avulla meillä on mahdollisuus päättää ihmiskunnan pitkä historia luonnon valloittajana ja ryhtyä sen sijaan luonnon hoitajiksi, kommentoi Johnson päätöstä.
Samankaltaisia päätöksiä tehtiin kuitenkin jo New Yorkin ilmastokokouksessa 2014. Tuolloin tavoitteeksi asetettiin metsien hävittämisen puolittaminen vuoteen 2020 mennessä ja lopettaminen niin ikään vuoteen 2030 mennessä.
Ympäristöjärjestö Greenpeace on arvostellut tuoretta päätöstä, koska järjestön mukaan se antaa hyväksynnän metsien hävittämiselle vielä yhden vuosikymmenen ajaksi.
Allekirjoittajina myös Venäjä ja Brasilia
Yli sata maata allekirjoitti sopimuksen. BBC:n mukaan näiden maiden alueilla sijaitsee noin 85 prosenttia maapallon metsistä.
Sopimusta oli allekirjoittamassa myös Brasilia, jossa on suurilla alueilla kaadettu Amazonin sademetsää. Myös laittomista liikahakkuista arvosteltu Venäjä allekirjoitti sopimuksen.
Sopimuksen tueksi luvataan lähes 20 miljardia Yhdysvaltain dollaria eli runsaat 17 miljardia euroa.
Metsien hävittäminen vaikuttaa ilmastokriisiin, sillä metsät sitovat merkittävästi hiilidioksidia. Maailmanlaajuisesti lähes neljännes ihmisen aiheuttamista hiilidioksidipäästöistä syntyy maankäytön seurauksista, kuten maanviljelyksestä sekä metsien hakkuista ja hävittämisestä.
Niinistö: Yksin sitoumukset eivät riitä
Presidentti Niinistö piti myöhemmin tiistaina Glasgow'ssa myös Suomen kansallisen puheenvuoron. Siinä hän painotti, että sitoumukset eivät yksin enää riitä ilmastonmuutoksen pysäyttämiseen. Hän myös kehotti valtioita toimiin.
– Muutos voi tuntua mahdottomalta, mutta vain, kunnes alamme toimia. Ilmastonmuutoksen torjuminen on yksi painavimmista ihmisvelvollisuuksistamme, presidentti sanoi.
Niinistö huomautti, että ilmastonmuutos tunnustettiin vakavaksi otettavaksi uhaksi jo vuonna 1979 Maailman ilmastokonferenssissa Genevessä ja että tiedeyhteisö on varoitellut sen seurauksista jo vuosikymmenten ajan.
Niinistön mukaan riittävän ilmastorahoituksen takaaminen on ratkaisevan tärkeää. Suomi tekee tässä oman osansa ja kaksinkertaistaa kehitysmaille antamansa ilmastorahoituksen.
Hänen mukaansa Suomi myös pyrkii edistämään ilmastotoimien sisällyttämistä kansallisiin budjetteihin ja taloussuunnitteluun toimiessaan valtiovarainministerien ilmastokoalition toisena puheenjohtajamaana.
