YK:n ilmastokokous alkoi – ympäristöministeri Mikkonen korostaa nopeiden päästövähennysten merkitystä
Paine maailman johtajia kohtaan kasvoi, kun YK:n ilmastohuippukokous COP26 pyörähti sunnuntaina käyntiin Glasgow'ssa Britanniassa. COP26:n puheenjohtaja Alok Sharma sanoi avatessaan kokousta virallisesti, että kokous on "viimeinen, paras toivo" pitää ulottuvilla ilmaston lämpenemisen tavoiteltu raja, 1,5 astetta.
Brittiläinen Sharma kehotti maita yhteistyöhön ilmastokriisin tuhoisimpien vaikutusten estämiseksi.
– Jos toimimme nyt ja toimimme yhdessä, voimme suojella kallisarvoista planeettaamme, hän sanoi.
Sharma painotti, että ilmastonmuutoksen vaikutukset tuntuvat jo tulvina, hirmumyrskyinä, metsäpaloina ja ennätyslämpötiloina.
Ympäristöministeri Krista Mikkosen (vihr.) mukaan kokouksesta tarvitaan selvä viesti siitä, että valtiot ovat valmiita uusiin ja kunnianhimoisiin päästövähennyksiin nopealla aikataululla.
– Tämä on todella merkittävä kokous. Tuleeko kokouksesta vahva viesti siitä, että maat ovat tosissaan ilmastokriisin torjunnassa, Mikkonen pohtii STT:lle.
Tahti kiristyy, mutta kuinka paljon?
Glasgow´n kokous on ensimmäinen tarkastelupiste vuoden 2015 Pariisin ilmastosopimukselle. Siinä sovittiin tavoitteesta pitää maapallon keskilämpötilan nousu selvästi alle kahdessa asteessa suhteessa esiteolliseen aikaan ja pyrkimyksestä rajata nousu alle 1,5 asteeseen.
Mikkosen mukaan on selvää, että aiemmat sitoumukset eivät riitä näiden tavoitteiden saavuttamiseen, vaan päästövähennyksiä on tehtävä lisää.
– Uskon, että Glasgow omalta osaltaan kiristää nykytahtia, mutta jää nähtäväksi, kiristääkö riittävästi, Mikkonen sanoo.
Asiantuntijoiden mukaan toimia ei voi enää lykätä. YK:n ympäristöohjelman Unepin raportin mukaan ilman lisätoimia maailman keskilämpötila uhkaa nousta 2,7 astetta tämän vuosisadan loppuun mennessä, millä olisi tuhoisat seuraukset. 1,5 asteen rajassa pysyminen taas edellyttäisi, että maailma pystyisi puolittamaan kasvihuonepäästöt kahdeksan vuoden aikana.
Maailman ilmatieteen järjestö WMO puolestaan kertoi sunnuntaina, että vuosista 2015–2021 on tulossa mittaushistorian seitsemän lämpimintä vuotta.
YK:n ilmastopäällikkö Patricia Espinosa sanoi Glasgow'n avajaisseremoniassa, että kansakuntien on muutettava toimintatapojaan tai hyväksyttävä se, että "panostamme omaan sukupuuttoomme".
Maiden tavoitteet liian kaukana tulevaisuudessa
Vaikka Glasgow'n kokouksessa ei neuvotella uusista päästövähennyksistä, monet valtiot ovat antaneet kaksiviikkoisen YK-kokouksen alla uusia lupauksia.
– Monet isotkin valtiot ovat ilmoittaneet hiilineutraaliustavoitteista, mutta silloin puhutaan vuosista 2050 tai 2060. Nyt tarvittaisiin jo ennen vuotta 2030 merkittäviä päästövähennyksiä, Mikkonen sanoo.
Mahtimaiden johtajista paikalle on tulossa muun muassa Yhdysvaltain presidentti Joe Biden. Sen sijaan Venäjän presidentti Vladimir Putin ei aio osallistua kokoukseen, ja myös Kiinan presidentti Xi Jinping on jäämässä pois.
Suomi toimii neuvotteluissa osana EU-maiden ryhmää. Presidentti Sauli Niinistö osallistuu alkuviikosta valtiojohtajien kokoukseen, ja ministeri Mikkonen matkaa kokoukseen viikkoa myöhemmin.
Paikalle on jo saapunut myös ilmastoaktivisti Greta Thunberg, 18. Sadat mielenosoittajat, valokuvaajat, poliisit ja toimittajat ympäröivät ruotsalaista lauantai-iltana Glasgow'n rautatieasemalla, jonne hän saapui junalla Lontoosta.
