Maahanmuutto

Kysely: Maahanmuuttomyönteisyys lisääntynyt Suomessa

Maahanmuuttomyönteisyys on lisääntynyt Suomessa, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus.
Maahanmuuttomyönteisyys on lisääntynyt Suomessa, kertoo Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimus.

Enemmistö suomalaisista ottaisi nykyistä enemmän vastaan omaan kotikuntaan tai lähialueelle ulkomaalaisia työntekijöitä muista EU-maista (51 prosenttia), käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta.

Säätiön mukaan maahanmuuttomyönteisyys on kokonaisuudessaan lisääntynyt vuoden 2019 helmikuusta. Aiempaa suurempi osa olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen ulkomaalaisia työntekijöitä, opiskelijoita sekä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita.

Pääkaupunkiseudulla, kaupungeissa asuvat, korkeasti koulutetut, ylemmät toimihenkilöt ja vihreiden kannattajat suhtautuvat johdonmukaisesti keskimäärää myönteisemmin maahanmuuttajiin.

Muuta väestöä varauksellisemmin asennoituvat maaseutumaisissa kunnissa asuvat, vähiten koulutusta saaneet, työntekijät ja työttömät sekä Perussuomalaisten kannattajat asennoituvat keskimäärää nuivemmin.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin kaksi viidestä (44 prosenttia) ottaisi vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Vain pieni vähemmistö suomalaisista olisi supistamassa opiskelijoiden ja EU-työntekijöiden sijoittumista kotiseudulleen.

Kaksi viidestä (39 prosenttia) haluaisi EU:n ulkopuolisista maista tulevia työntekijöitä muuttavan asuinympäristöönsä nykyistä enemmän. Vajaa kolmannes säilyttäisi tilanteen ennallaan ja neljännes olisi vähentämässä EU:n ulkopuolelta tulevien työntekijöiden määrää nykyisestä.

Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin. Kaksi viidestä (40 prosenttia) suomalaisista olisi halukas supistamaan nykyisestä pakolaisten ja turvapaikanhakijoiden sijoittumista kotiseudulleen. Vain neljännes olisi valmis vastaanottamaan tähän ryhmään kuuluvia nykyistä enemmän.

Tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy, ja siihen vastasi syyskuussa 1 000 18–79-vuotiasta suomalaista.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (56)

Vanhimmat ensin
Vastaa
S.F.
Ei samaan nippuun
"Maahanmuuttomyönteisyys lisääntynyt Suomessa"
- Tutkimuksen perusteella otsikko olisi myös voinut olla: "suomalaiset eivät halua nykyistä enempää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita". Kaikki maahanmuutto ei ole samanlaista ja osasta seuraa lähinnä ongelmia, kuten Ruotsista ja Helsingistä olemme jo nähneet.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Jackalope
Vast: Ei samaan nippuun
Onhan tuossa eroa; EU:n sisältä tuleva opiskelija tai EU ulkopuolelta tuleva tp-hakija välillä. Toinen luultavasti sopeutuu, toiselta sitä ei edes edellytetä koska sota/kriisitraumat, kulttuurierot jne.

Toisaalta voi kysyä miten moni suomalainen integroituu Suomeen. On rokotekriittistä, ilmastodenialisteja, ja metsästäjiä joiden vuoden kohokohta on päästä ampumaan Ilves tai karhu. Miten integroituneita nämä ovat?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Ei samaan nippuun
Ei siinä sitä kysytty. Kysyttiin haluavatko lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kotiseudulleen? 40 % ei halunnut, 25 % halusi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Ei samaan nippuun
Kysely vastaa myös hyvin niitä stereotypioita, ketkä maahanmuuttoa kannattavat ja ketkä eivät. Eliitin tai sellaiseksi haluavan keskuudessa maahanmuuton kannattaminen ja yleinen ksenofilia tuntuvat usein dogmaattisilta uskomuksilta kuin sellaisilta, joita voisi tarkastella kriitisesti ja joihin voisi liittyä sekä positiivisia että negatiivisia asioita tai eturistiriitoja. Sanoisinkin, että kyse on henkiseen yläluokkaan kuuluvan tavasta erottautua alaluokasta ja tehdä selväksi muulle eliitille, että hän kuuluu heihin ja hänellä on varaa olla olematta huolissaan maahanmuutosta. Voipa oma toimeentulo riippuakin maahanmuutosta. Henkilö kyllä tosiaan myös ostrakisoida ulos vihreistä piireistä, jos häneltä löytyy edes hieman maahanmuuttokriittisiä ajatuksia.

Toisaalta huonosti koulutetut ja työttömät ovat niitä, jotka joutuvat välittömämmin kohtaamaan maahanmuuton potentiaaliset ongelmat. Heillä ei ole varaa muuttaa pois ongelmalähiöistä ja maahanmuuttajatyövoima matalapalkka-aloilla uhkaa heidän kukkaroaan. Samoin he lienevät riippuvaisempia julkisista palveluista, joiden rahoituksen nähdään voi nähdä valuvan maahanmuuton kustannuksiin. Kun hallitus 2015 budjetoi pari miljardia maahanmuuttajien välittömiin kuluihin, eliitti närkästyi kovin, kun sitä olisi rahoitettu n. 60 miljoonan koulutusleikkauksilla, jotka olisivat kohdistuneet eliittiin itseensä.

Väitän, että erittäin harva suhtautuu maahanmuuttoon negatiivisesti ideologisesta pakosta, vaan motivaattorina ovat pelot ja uhkakuvat omasta ja itselle tutun maailman selviämisestä. Nämä pelot voivat toki olla epärealistisia tai irrationaalisia, mutta kumminkin sellaisia, joita voi olla maailman ihan kaikilla ihmisillä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Koba
Vast: Ei samaan nippuun
Ahvenanmaalle ra ruotsinkieliselle pohjanmaalle onkin alkanut jo muuttaa lapsiperheitä Ruotsista.Haluavat lapsilleen turvallisemman kasvutmpäristön ja koulun.Tämä maahanmuutto on hyväksi maallemme ja sitä voimme saada lisääkin jos emme tee samoja virheitä joita Ruotsi on tehnyt.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
S.F.
Vast: Ei samaan nippuun
"Toisaalta voi kysyä miten moni suomalainen integroituu Suomeen. "
- Suomessa on tosiaankin haasteita myös omasta takaa ja niidenkin hanskaamisessa on jo ihan tarpeeksi työtä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mietiskelijä
Vast: Ei samaan nippuun
Jos ihan ajassa elää ja erilaisten ihmisten mielipiteitä eri puolella Suomea kuulostelee, voin ihan kokemukseen perustuen todeta, että on täyttä tuubaa väittää neljäsosan suomalaisista haluavan lisää pakolaisia ja turvapaikanhakijoita kotiseudulleen. Tuskin todellisuudessa naapurikseen haluaa edes mankalat.
On vaan niin hienoa erottua mielipiteellään massasta. Joku voi kuvitella että näin luetaan kuuluvaksi ns. parempaan kansanosaan, suvaitsevaisiin. Aivan kuin 70-luvulla äärivasemmistoon kuuluvat "tiedostaviin". Saman tyyppisiä ihmisiä kummatkin, propagandan vietäviä
Etukäteen tietäen, että "persu" leima tulee aiheetta otsaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
zmrzlina
Vast: Ei samaan nippuun
Ratamon kanssa siitä samaa mieltä, että vastustuksen motivaattorina ovat todennäköisimmin pelot ja uhkakuvat. Itselläni kuitenkin pisti tuota ns. eliitin ja ei-eliitin mielipide-eroa enemmän silmään kaupunkien ja maaseudun ero. Voitanee sanoa, että kaupunkilaiset kohtaavat päivittäisessä elämässään enemmän maahanmuuttajia kuin maalla asuvat. Siitä huolimatta, vai pitäisikö sanoa juuri sen ansiosta, he suhtautuvat maahanmuuttajiin myönteisemmin. Olisiko niin, että omakohtaiset kokemukset ovat olleet omiaan lievittämään tai poistamaan niitä pelkoja ja uhkakuvia, joita maaseudulla asuvilla ihmisillä, joiden kokemukset maahanmuuttajista pohjautuvat Facebook-uutisiin, vielä on. Vähän kärjistäen, mutta se tällä kertaa sallittanee.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
zmrzlina
Vast: Ei samaan nippuun
Puolueista vielä sen verran, että jos eliitillä viitataan suuryrityspuolue Kokoomukseen, ei ketään yllättäne, että he ovat maahanmuuton lisäämisen kannalla. Maahanmuuttoa vastustamattoman vasemmistoliiton kutsuminen eliitiksi sen sijaan taitaa olla oksymoron.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Ei samaan nippuun
Vaikka vasemmistoliitto on näennäisesti työväenpuolue, niin kyllähän se nykyään puhuu valtakunnan tasolla akateemisesti koulutettujen hyvin teorieettisella äänellä. Nämä eivät ehkä ole taloudellista eliittiä, mutta kyllä kulttuurillista ja hyvin asemoituneita esim. kulttuuri- ja koulutusaloilla. Pohjoissuomalaisen vasemmiston kunnallisjärjestön ihmisellä saattaa olla hyvin eri prioriteetit, mutta niistä ei puhuta Etelä-Suomen päivälehdistössä.

Kaupungin ja maaseudun eroon lienee monta syytä, mutta yksi on varmasti se, että status ja asuinpaikka eivät ole riippumattomia muuttujia, vaan se eliittihän on keskittynyt juuri kaupunkeihin. Lisäksi kaupungista arpomalla kyselyn vastaajaksikin osuu todennäköisemmin maahanmuuttaja (tosin minulla on myös maahanmuuttajaläheisiä, jotka suhtautuvat kriittisesti kovin löysään maahanmuuttopolitiikkaan). Ja sitten vielä tosiaan se, että kun ulkomaalaisten määrä erityisesti kaupungeissa on kasvanut voimakkaasti 2000-luvun, niin se tilanne, missä heitä on kaupungeissa melko paljon, on ainoa, jonka nuori kaupunkilainen on koskaan tuntenut. Maaseudulla status quo, joka on yleensä se johon tarraudutaan, on erilainen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
K.K.
Vast: Ei samaan nippuun
Otsikko antaa väärän kuvan asiasta sanomalla: "Maahanmuuttomyönteisyys lisääntynyt Suomessa". Sitten todetaan, että: "Aiempaa suurempi osa olisi valmis vastaanottamaan kotiseudulleen ulkomaalaisia työntekijöitä, opiskelijoita sekä pakolaisia ja turvapaikanhakijoita". Ja lopuksi "Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin ".

Siis mitä ihmettä tästä pitäisi ajatella? Täysin ristiriitaisesti kirjoitettu artikkeli. Onko tarkoitus hämätä lukijaa ja antaa sellainen vaikutelma, että kielteinen asenne olisikin jotenkin myönteinen? Onko kirjoituksen laatijalla tahallista tarkoituksenhakuisuutta? Toivottavasti ei ole, vaan kyse on vain osaamattomuudesta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Ei samaan nippuun
Kyllä nyt taitaa olla K.K. se, joka yrittää hämärtää asioita jotenkin. Artikkelissa esitetään monenlaisia lukuja, mutta en näe niiden olevan keskenään ristiriidassa. En myöskään näe, että otsikko "Maahanmuuttomyönteisyys lisääntynyt Suomessa" antaa jotenkin väärän kuvan.

Esim. se , että "Kielteisimmin suomalaiset suhtautuvat pakolaisiin ja turvapaikanhakijoihin ", ei ole ristiriidassa muiden lukujen kanssa eikä myöskään tarkoita, että maahanmuuttomyönteisyys EI olisi kasvanut Suomessa (ylipäätään ja kaikkia maahantulijaryhmiä tarkastellessa).

Osaamattomuutta taitaa olla muussa kuin toimituksen päässä. Ehkäpä K.K:n kannattaa lukea artikkeli vielä kerran ihan rauhallisesti ja miettiä, mitä mikin luku tarkoittaa ja mitä se EI tarkoita.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Esko
Kyselytutkimus?
Oliko kyseessä sittenkin pelkkä kysely? Tutkimukseen liitetään myös virhetarkastelu ja kerrotaan virherajat.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Kyselytutkimus?
Esko: "Oliko kyseessä sittenkin pelkkä kysely? Tutkimukseen liitetään myös virhetarkastelu ja kerrotaan virherajat."

Tuttuun tapaansa Esko mieluummin esittää johdattelevia kysymyksiä kuin hakee vastauksia.

Siis: "Tutkimuksen taustatiedot. KAKS – Kunnallisalan kehittämissäätiön tutkimuksen toteutti Kantar TNS Oy. Tutkimusaineisto on koottu Gallup Kanavalla 11.–15.9.2021. Haastatteluja tehtiin yhteensä 1000. Vastaajat edustavat maamme 18–79 vuotta täyttänyttä väestöä Ahvenanmaata lukuun ottamatta. Tutkimuksen tulosten virhemarginaali on koko aineiston tasolla suurimmillaan vajaat kolme prosenttiyksikköä suuntaansa."

Ihan noin sanankäytöstä Esko; eivätkös kaikki mielipidetutkimukset, gallupit, ole kyselytutkimuksia?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Kyselytutkimus?
"Enemmistö suomalaisista ottaisi nykyistä enemmän vastaan omaan kotikuntaan tai lähialueelle ulkomaalaisia työntekijöitä muista EU-maista (51 prosenttia)". 51+-3 voi olla muutakin kuin enemmistö. Se voi olla vähemmistö. Noin puolet olisi oikeampaa totuutta. Kyselytutkimusten virherajat ovat muutenkin lähinnä suuntaa antavia, eivät ne ainakaan ole absoluuttisia totuuksia, vaan ainoastaan jonkinasteisia todennäköisyyksiä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Kyselytutkimus?
Hyvin usein käy niin että jos jokin tulos ei miellytä niin alkaa vähättely.

Esko jäi ensin kiinni mielikuvapelistä, tutkimuksen vähättelystä.
Ja nyt sitten Esko sekoittaa omia toiveitaan tilastomatematiikkaan: "51+-3 voi olla muutakin kuin enemmistö. Se voi olla vähemmistö."
No eipä ole Esko ensimmäinen joka aina valitsee sen virheprosentin oman mieltymyksensä mukaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kyselytutkimus?
Esko: opiskele ensin tilastotieteen alkeet. 51 % virherajoineen on suurempi luku kuin 49 % virherajoineen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Kyselytutkimus?
Kantar TNS Oy:n kyselyt näyttävät kattavan 1000 18-79 vuotiasta suomalaista ja virheprosentti on alle 3 prosenttiyksikköä. Onko tuo kolme jokin vakio, joka pannaan automaattisesti, kun 1000 tulee täyteen, ilman, että sitä olisi oikeasti selvitetty? Itsekin olen muutamaan kyselytutkimukseen vastannut ja täytyy sanoa, että vastaukset menevät niin fiilis pohjalta, että parin viikon päästä tulos olisi saattanut muuttua paljon. Paljon enemmän, jonkin verran enemmän, paljon vähemmän ja jonkin verran vähemmän ovat aika epämääräisiä. Jos näihin tulisi liittää oma perustelu voitaisiin saada todellista tutkimusta. Sellaisen aineiston kunnollinen analysointi taitaa olla liian vaativaa näille ”pikatutkijoille”. Tässä tutkimuksessa epäilen, että 3 %:n virhemarginaali on jokseenkin paljon liian vähäinen, koska lopputulos epäilyttää vahvasti väritetyltä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Kyselytutkimus?
Kantar TNS on siis Suomen johtava markkinatutkimuslaitos ja sillä on maailmanlaajuisesti 28.000 työntekijää, ja luonnollisesti ISO laatusertifikaatti.
Esko luokittelee sen näin: "Sellaisen aineiston kunnollinen analysointi taitaa olla liian vaativaa näille ”pikatutkijoille”."
Kova pala tuo epämieluisa tutkimustulos siis tuntuu edelleen olevan Eskolle.

Seuraavaksi Esko sitten veti mukaan sen kuinka ailahtelevainen hän itse on: "Itsekin olen muutamaan kyselytutkimukseen vastannut ja täytyy sanoa, että vastaukset menevät niin fiilis pohjalta, että parin viikon päästä tulos olisi saattanut muuttua paljon. Paljon enemmän, jonkin verran enemmän, paljon vähemmän ja jonkin verran vähemmän ovat aika epämääräisiä."
Onko Eskolla jotain arveluja sille että ne tuhat vastaajaa olisivat yhtä epävarmoja?

Ja lopuksi sitten vielä tämä: "Tässä tutkimuksessa epäilen, että 3 %:n virhemarginaali on jokseenkin paljon liian vähäinen, koska lopputulos epäilyttää vahvasti väritetyltä."
Eli Esko nyt vielä vahvistaa alkuperäisen kantansa, koska tulos ei miellyttänyt niin tutkimustulos on vääristelty.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kyselytutkimus?
Tilastotieteen tutkimusten mukaan monipuolinen ja edustava otos (eri iät, sukupuolet, paikkakunnat, uskonnot jne.) n. 1100 kansalaisesta antaa jokseenkin luotettavan tuloksen, eli juuri tuon +/-3 %, Suomen väestöstä. Siksi juuri sitä otoskokoa ja virhemarginaalia näkee paljon kysely- ja muissakin tutkimuksissa. Se on erittäin suuntaa-antava, mutta ei erehtymätön. Ennustamaton satunnainen tekijä voi vaikuttaa vahvasti.

Ikävä kyllä en ole perehtynyt tilastotieteeseen kovin perusteellisesti, mutta yllä oleva selviää jo alkeisopinnoissa. Ylipäätään voi olla hyvä ajatus hieman tutustua tilastotieteeseen, jos yhteiskunnalliset asiat ja tutkimukset kiinnostavat. Itselleni se avasi monia asioita, kuten esim. mediaanin ja keskiarvon eron yms.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hit’n’run
Vast: Kyselytutkimus?
Nimimerkki Esko on tässä prosenttiväännössä oikeassa.
Prosenttiosuudet mahtuvat tilastollisen virhemarginaalin sisään. Aivan kuten viimeisen puoluekannstusgallupinkin: yhdenkään puolueen kannatus ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi suuntaan eikä toiseen edelliseen mittaukseen verrattuna. Tilastotieteen peruskauraa.

Sen sijaan trendi, eli regressiosuoran kulmakertoimen tilastollinen merkitsevyys onkin sitten kokonaan toinen juttu. Regressioanalyysillä voidaan vahvasti osoittaa esim. PS:n aleneva kannatus ja yleisen maahanmuuttomyönteisyyden kasvu hieman pitemmällä aikavälillä, kun mittauspisteitä on enemmän ja otantakin on suurempi. Tilastomatemaattista peruskauraa sekin.

Ihmeellistä, että näitä perusasioita tuodaan gallupuutisoinnissa niin harvoin esille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kyselytutkimus?
Hit and run voi mennä samalle tilastotieteen alkeiskurssille Eskon kanssa. Jatkamme keskustelua "kumpi on suurempi luku 51 virherajoineen vai 49 virherajoineen?" sen jälkeen.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Kyselytutkimus?
Hit’n’run: "Nimimerkki Esko on tässä prosenttiväännössä oikeassa.
Prosenttiosuudet mahtuvat tilastollisen virhemarginaalin sisään. Aivan kuten viimeisen puoluekannstusgallupinkin: yhdenkään puolueen kannatus ei muuttunut tilastollisesti merkitsevästi suuntaan eikä toiseen edelliseen mittaukseen verrattuna."

Siinä suhteessa Esko on oikeassa että tuo virhemarginaali on olemassa.
Mutta sitten se käytäntö. Viisi päivää sitten ilmoitettiin tuoreet puoluekannatukset. Ei kerrottu että PS:n kannatus olisi 15,9 - 19,9 % vaan ilmoitettiin PS 17,9 %.
Samoin tässä tutkimuksessa annettiin luku 51 %, ja se on edelleen enemmistö.

Kirjoitit Hit’n’run myös kannatusmuutoksista. Nyt jo otsikossa sanottiin: 'Maahanmuuttomyönteisyys lisääntynyt Suomessa'.
Tuon Esko ansiokkaasti sivuutti.

Kannattaa Hit’n’run kiinnittää myös huomiota tähän Eskon tekstiin: "Oliko kyseessä sittenkin pelkkä kysely?"
Kaikki gallupithan toteutetaan kyselyinä!
Eli jo ensi sanoistaan lähtien Esko toi esiin oman agendansa, tutkimuksen kyseenalaistamisen keinoilla millä hyvänsä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kyselytutkimus?
"Enemmistö suomalaisista ottaisi nykyistä enemmän vastaan omaan kotikuntaan tai lähialueelle ulkomaalaisia työntekijöitä muista EU-maista (51 prosenttia), käy ilmi Kunnallisalan kehittämissäätiön kyselytutkimuksesta." Tähän Esko väittää: "51+-3 voi olla muutakin kuin enemmistö. Se voi olla vähemmistö." TS jatkaa: "Kyselytutkimuksen mukaan useampi kuin kaksi viidestä (44 prosenttia) ottaisi vastaan nykyistä enemmän ulkomaalaisia opiskelijoita. Vain pieni vähemmistö suomalaisista olisi supistamassa opiskelijoiden ja EU-työntekijöiden sijoittumista kotiseudulleen." Tutkimuksen tulos on selvä ja tutkimuslaitos on myös virherajat huomioinut, kun se tekee johtopäätöksen "vain pieni vähemmistö vastustaa". Artikkelista ei selviä kuinka moni on kyselyyn sanonut ei, sillä myös en osaa sanoa -vastaukset sisältyvät tuohon 49 prosenttiin.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hit’n’run
Vast: Kyselytutkimus?
Kävinpä lähteillä. Tutkimus löytyy haulla maahanmuuttomyönteisyys ja Kunnallisalan Kehittämissäätiö. Suoraa linkkiä en valitettavasti voi antaa. Tutkimuksen tekijä on Kantar.

Mitä tulee työperäiseen maahanmuuttoon EU-maista, niin Esko on tässä verrannut perunoita ja mansikoita, ja ainakin Mankala on nielaissut syötin kokonaan. On totta. että 51 % ei ole suurempi kuin 49 %, jos virhemarginaali on ±3 % -yksikköä ja otanta 1000 henkilöä. Oikeat luvut ovat kuitenkin: Myönteisiä 51 % ja vastaisia 11 %, muut ovat joko nykytilanteen kannalla tai eivät ota kantaa. Heitä ei todellakaan voi laskea "maahanmuuttovastaisiksi". Yhtä hyvin voisin väittää, että kaikki ovat maahanmuuttomyönteisiä. Tsekkasin vielä asian pienellä sormiharjoituksella, luvut eivät mitenkään mahdu virhemarginaalin sisään, Chi^2-arvo on 160, kun merkitsevyyden raja-arvo on 3,81. Funktio löytyy vaikkapa excelistä. Lopputulos on sama, vaikka kaikki kategoriat (myönteinen - vähän myönteinen - nykytilanteen kannalla - en ota kantaa - vähän vastaan - vastaan) otetaan huomioon, vapausasteet vain kasvavat. Ei ole mitään epäselvyyttä, etteikö myönteisiä olisi enemmän.

Verrattaessa vuoteen 2019 ero on vieläkin selvempi. Maahanmuuttomyönteisyys on kasvanut. Muihinkin ryhmiin kuten opiskelijat ja EU:n ulkopuolelta tulevat työntekijät suhtautuminen on myönteistä, ainoastaan turvapaikanhakijoihin suhtaudutaan epäilevästi. Siitähän tässä ei kuitenkaan ollut kyse, vaan siitä onko maahanmuuttomyönteisyys lisääntynyt. Kyllä on.

Eskohan käyttää tässä nettitrollauksen perusreseptiä: Poimitaan datasta itseä miellyttävät numerot kuin rusinat pullasta ja aletaan keskusteluttaa muita näillä. Loppujen lopuksi kuivat faktathan eivät kiinnosta juuri ketään. Kaikista pölhöimmät väitteet keräävät aina eniten klikkauksia.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kyselytutkimus?
HR: hienoa! Kun nyt olet päässyt lukuihin kiinni, voit varmaan laskea ja kertoa, millä todennäköisyydellä 51 % ei tässä ole suurempi 49 %. Tämä on normaalikäytäntö tilastotieteellisten tulosten esittämisen yhteydessä. Sen varmaan myönnät suoraan, että 49 ei ole suurempi kuin 51?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Hit’n’run
Vast: Kyselytutkimus?
Mankala

Tällä otannalla Chi^2-arvo vertailussa 51 % vs 49 % on 0,40. Raja-arvo on edelleen 3,81. Ei merkitsevää eroa.

Asian pihvi on siinä, ettei tällaista ”49 %-ryhmää” ole olemassakaan. Oikeat vertailuluvut ovat 51 % vs 11 %, jos halutaan tietää onko maahanmuuttomyönteisiä enemmän kuin -kielteisiä. Kyllä on.

Älä ruoki trollia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Kyselytutkimus?
HR: kiitos vastauksestasi ja taustatyöstä! Harvinaisen selvä analyysi ja yhteenveto.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
S.F.
Vielä otsikoinnista
Iltalehti oli otsikoinut saman uutisen tänään seuraavasti: "Kysely: Suomeen voi tulla töihin mutta humanitäärinen maahanmuutto on eri asia". Mielestäni se antaa paremman kuvan kyselyn tuloksista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Jussiv
Todellako !
Saanen olla erimieltä !
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Todellako !
Edustat vähemmistöä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Todellako !
Nyt jäämme jännityksellä odottamaan, kun Mankala todistaa meille matemaattisesti, millä todennäköisyydellä hänen väitteensä on oikeampi kuin Jussiv:n. Turvautuuko hänen todistelunsa gaussin käyrään vai onko hänellä ihan oma käyrä, josta integraalien avulla irrottaa todennäköisyyttä kuvaavat alueet?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Todellako !
Esko: "Nyt jäämme jännityksellä odottamaan, kun Mankala todistaa meille matemaattisesti, millä todennäköisyydellä hänen väitteensä on oikeampi kuin Jussiv:n. Turvautuuko hänen todistelunsa gaussin käyrään vai onko hänellä ihan oma käyrä, josta integraalien avulla irrottaa todennäköisyyttä kuvaavat alueet?"

Miksi Mankalan pitäisi mitään matemaattisesti todistaa vaikkapa Gaussin käyriin vedoten?
Eihän nimimerkki Jussiv itsekään mitään Gaussin käyriä tai muita perusteluja esittänyt. Jussiv esitti vain oman henkilökohtaisen mielipiteensä tutkimuksen tuloksesta: "Saanen olla erimieltä !"

Kun tulos oli ilmoitetun mukainen niin Mankalan kommentti: "Edustat vähemmistöä." on täysin perusteltu.
Eli selitysvastuu siirtyy nimimerkille Jussiv. Hänellä joko on joitain perusteluja tai sitten kyse onnvain siitä ettei tulos miellyttänyt Jussia.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Todellako !
T.S. ehtikin jo vastata vähemmistön edustajan vaatimuksiin. Demokratiaan kuuluu myös opposition edustajien kuuleminen, vaikka he pääsääntöisesti luulevat olevansa oikeassa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Todellako !
”Kun tulos oli ilmoitetun mukainen niin Mankalan kommentti: "Edustat vähemmistöä." on täysin perusteltu.”
Perustelua Mankalan kommentti ei sisällä. Se on ihan samanlainen heitto kuin Jussiv:llä.
Jos tulos on 51 + 3, niin oikea tulos on tietyllä todennäköisyydellä 48 ja 54 välillä. Mutta voi se olla vähemmänkin tai enemmän. Jos se on välillä 48 - 50, niin ei voi puhua enemmistöstä. Yhden prosenttiyksikön ylitys ei ole alkuunkaan riittävä, että voisi puhua enemmistöstä. Sellainen osoittaa minusta ymmärtämättömyyttä virherajojen merkityksestä.
Tällaisen pikakysely”tutkimuksen” avulla voidaan tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä, mutta ei niitä absoluuttisina totuuksina tule pitää. Itsellä on enemmän kokemusta fysiikan tutkimuksista. Niissä virherajojen määrittäminen matemaattisesti kokonaisdifferentiaalin avulla on keskeinen osa tutkimusta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Todellako !
Esko: kehotin jo aiemmin opiskelemaan tilastotieteen alkeet. 51 plusmiinus virherajat on isompi luku kuin 49 plusmiinus virherajat.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Todellako !
Esko on taas luettelemassa noita prosenttejaan ja luo uuden lukuparikin, 48.-50 joka ei ole enemmistö.
Mutta se tulos oli 51. Se on enemmän kuin 50 ja on siis enemmistö.
Esko kirjoitti: "Yhden prosenttiyksikön ylitys ei ole alkuunkaan riittävä, että voisi puhua enemmistöstä."
Ei enemmistön tarvitse olla iso. Suomessa kertaalleen presidenttikin valittiin noin prosentin enemmistöllä.
Varsin ansiokkaasti Esko myös sivuuttaa otsikon sanat: 'Maahanmuuttomyönteisyys lisääntynyt Suomessa'. Eli suunta on nouseva.

Pari sanaa myös tavasta keskustella.
Tuossa ylempänä on Eskon itsensä avaama alaotsikko 'Kyselytutkimus?' jonka päätarkoitus oli kaikin tavoin kyseenalaistaa tutkimuksen tulos. Siellä Esko ei enää keksinyt mitään uutta sanottavaa, mutta nyt melkein viikon tauon jälkeen Esko on taas samalla asialla: "Tällaisen pikakysely”tutkimuksen” avulla voidaan tehdä jonkinlaisia johtopäätöksiä, mutta ei niitä absoluuttisina totuuksina tule pitää."
Taas tuo klassinen keskustelujen tehokeino, laitetaan tutkimus lainausmerkkeihin osoittamaan sitä että kirjoittaja pitää tutkimusta epäluotettavana.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Todellako !
"Esko: kehotin jo aiemmin opiskelemaan tilastotieteen alkeet. 51 plusmiinus virherajat on isompi luku kuin 49 plusmiinus virherajat"
Vastaus: ei ole, jos kumpikin luku on virherajojen sisällä. En viitsi edes tarkistaa, kerrotaanko tällainen itsestään selvyys tilastotieteen alkeissa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Todellako !
Esko: olet totaalisen väärässä. 51 virherajoineen on suurempi kuin 49 virherajoineen. Aloita vaikka numeroitten alkupäästä. 2 on suurempi kuin 0, 3 on suurempi kuin 1, jne. Virherajat eli luottamusvälit ovat todennäköisyysjakaumia. Jos luvuksi ilmoitetaan 51, on se todennäköisin vaihtoehto jakauman sisältä. Sama pätee luvun 49 kohdalla. Ja 51 on suurempi kuin 49.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Todellako !
Nimimerkit Esko ja Mankala ovat nyt pahemman kerran jumiutuneet prosentteihin ja vaihteluväleihin.

Todellisen asiansa ytimen Esko kuitenkin sanoi jo viikko sitten: "Tässä tutkimuksessa epäilen, että 3 %:n virhemarginaali on jokseenkin paljon liian vähäinen, koska lopputulos epäilyttää vahvasti väritetyltä."

Edelleen tuo 51 prosentin tulos on siis kovin vaikea pala nieltäväksi, jostain syystä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Esko
Vast: Todellako !
Matematiikka on tiedeiden kuningatar. On ihmisiä, joille asiat eivät aukene vaikka rautalangasta vääntäisi. Toisille looginen ajattelu sujuu kuin itsestään ja toisille sitten taas ei. Mankalan ja T.S:n kohdalla on turha alkaa vääntämään sitä rautalankaa mutkille.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Mankala
Vast: Todellako !
Kyselytutkimukseen vastasi 1000 ihmistä. Heistä 510 vastasi kysymykseen "Ottaisitko ulkomaalaisia työntekijöitä naapuriisi tai lähialueellesi ?", että KYLLÄ. Loput 490 vastasi, että EI tai EN OSAA SANOA. Mitä mieltä oli enemmistö?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
T.S.
Vast: Todellako !
Esko: "Mankalan ja T.S:n kohdalla on turha alkaa vääntämään sitä rautalankaa mutkille."

Aikoinaan lukioissa oli lyhyt tai pitkä matematiikka. Meidän koulussamme oli tarjolla sellainen ylipitkä matematiikka, sen valitsin ja jatkokoulutuksessa sitten matematiikka, fysiikka ja kemia olivat hyvin isossa roolissa. Tuohon päälle kymmenien vuosien työura noita soveltaen.

Pieni kertaus Eskon roolista.
Hän aloitti luomalla epäilyksiä:
"Oliko kyseessä sittenkin pelkkä kysely? Tutkimukseen liitetään myös virhetarkastelu ja kerrotaan virherajat."
Ne virherajatkin helposti muuten löytyivät.
Jatkossa Esko luokittelee laatusertifioidun, Suomen johtava tutkimusyrityksen pikatutkijoiksi: ”Sellaisen aineiston kunnollinen analysointi taitaa olla liian vaativaa näille ”pikatutkijoille”.”
Heti perään Esko väittää tulosta vääristellyksi: ”Tässä tutkimuksessa epäilen, että 3 %:n virhemarginaali on jokseenkin paljon liian vähäinen, koska lopputulos epäilyttää vahvasti väritetyltä.”
Jatkoksi Esko sitten alkoi ’elvistellä’ hienoilla sanoilla: ”Turvautuuko hänen todistelunsa gaussin käyrään vai onko hänellä ihan oma käyrä, josta integraalien avulla irrottaa todennäköisyyttä kuvaavat alueet?”
Ja seuraavaksi Eskolta tuo klassikko, lainausmerkit osoittamaan ettei tutkimus oikeasti olekaan tutkimus: ” Tällaisen pikakysely”tutkimuksen” avulla…”
Seuraavaksi Esko sitten siirtyykin jo muita vähättelemään: ”Matematiikka on tiedeiden kuningatar. On ihmisiä, joille asiat eivät aukene vaikka rautalangasta vääntäisi. Toisille looginen ajattelu sujuu kuin itsestään ja toisille sitten taas ei.”

Pitäisi kai vielä rautalangasta vääntää että ei tässä nyt todellakaan ole kyse matematiikasta vaan kyse on siitä ettei Esko pysty hyväksymään tutkimuksen tulosta.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Lisää