Espanjasta tuotu koira yskäisi kolmisenttisen kielimadon lattialle – Suomessa aiemmin tuntematon loinen voi tarttua ihmiseen

Suomessa on havaittu uusi loinen, joka voi tarttua koirasta ihmiseen. Kielimato (Linguatula serrata) voi kasvaa kahdeksansenttiseksi. Asiasta kertoi Helsingin yliopisto.

– Olemme löytäneet Suomesta nyt ensimmäistä kertaa koiran Linguatula-kielimatotartunnan, sanoi eläinlääketieteellisen parasitologian yliopistonlehtori Anu Näreaho Helsingin yliopiston eläinlääketieteellisestä tiedekunnasta tiedotteen mukaan.

Loinen havaittiin Espanjasta Suomeen tuodulla koiralla. Koira oli ollut Suomessa vuoden. Omistaja huomasi kielimadon, kun koira yskäsi litteän, kolmisenttisen loisen lattialle.

Omistaja toimitti alustavan tunnistuksen jälkeen loisen eläinlääkärille, joka otti yhteyttä Helsingin yliopistoon. Siellä näytettä ja toimitettuja koiran ulostenäytteitä tutkittiin tarkemmin ja alustavaksi diagnoosiksi tuli Linguatula-tartunta. Itä-Suomen yliopistossa tehty dna-tutkimus varmisti lajin.

Linguatula on äyriäisiin kuuluva nenänielun loinen. Koira saa tartunnan syömällä infektoituneen naudan, lampaan tai muun kasvinsyöjäeläimen elimiä.

Koiran tartunta voi aiheuttaa tartuntariskin myös ihmiselle, ja ihminen voi toimia kielimadon väli- tai pääisäntänä, joskin se on harvinaista.

Matomaisesta ulkonäöstään ja kielimato-kutsumanimestään huolimatta Linguatula serrata on rapujen tapaan äyriäinen. Lajin pääisäntinä toimivat koiraeläimet, ja väli-isäntinä esimerkiksi märehtijät.

Pääisännissä jopa kahdeksan senttimetrin pituisiksi kasvavat aikuiset loiset elävät nenänieluun kiinnittyneinä. Ne tuottavat nenäeritteisiin ja ulosteeseen munia, jotka ympäristöstä päätyvät väli-isäntänä toimiviin kasvinsyöjiin, kuten nautoihin ja lampaisiin.

Väli-isännässä loisen nuoruusmuodot asettuvat esimerkiksi maksaan, keuhkoihin ja imusolmukkeisiin. Ne voivat tartuttaa koiran, jos koira syö näitä kudoksia raakana.

Loista esiintyy Euroopassa erityisesti Romaniassa. Loista on havaittu aiemmin muissa maissa Romanian tuontikoirilla. Espanja ei ole tyypillisin esiintymisalue, mutta tartuntoja voi tapahtua missä tahansa, missä loisen elämänkierto on mahdollinen.

Koiran ulosteen ja eritteiden mukana leviävät munat voivat toimia tartuntalähteenä myös ihmiselle. Tapauksen koira oli ollut oireeton ennen loisen havaitsemista eikä ulostenäytteissä todettu munia. Koira sai loislääkettä.

– Koirien tuontiin voi liittyä riski uusista taudeista, joista osa on riski myös ihmiselle. Kattava diagnostiikka ja loislääkitys ennen koiran tuontia sekä seuranta myös tuonnin jälkeen auttavat hallitsemaan riskejä, Näreaho sanoo.