Turkulaiset kannattavat siirtymistä yksisuuntaiseen pyöräliikenteeseen – kysely selvitti kolmea eri vaihtoehtoa keskustapyöräilyyn
Turkulaiset mielivät keskusta-alueelle yksisuuntaisia pyöräilyväyliä. Asia selviää Turun kaupungin kyselystä, jossa tiedusteltiin asukkaiden näkemyksiä keskustan pyöräliikenneverkoston suunnitelmasta seuraavaksi vuosikymmeneksi. Turun kaupunki kysyi asukkaiden näkemyksiä suunnitelman luonnoksesta Kerrokantasi-palvelussa elokuussa, ja vastauksia tuli 388 kappaletta.
Kyselyssä esiteltiin kolme erilaista vaihtoehtoa keskustan pyöräilyverkoston kehittämiseksi.
A-vaihtoehdossa tavoitteena oli siirtyä kohti yksisuuntaisuutta. Toteutuminen edellyttäisi noin 4–5 miljoonan euron vuosittaisia infrainvestointeja seuraavan kymmenen vuoden aikana. Tässä vaihtoehdossa muutos nykytilaan verrattuna olisi kaikkein suurin.
B-vaihtoehdossa yksisuuntaistamista harkittaisiin tapauskohtaisesti ja infrainvestointeja tehtäisiin pääsääntöisesti muiden hankkeiden osana. Tavoitteena olisi saavuttaa yksisuuntaisten pyöräväylien verkosto, mutta rakentamisen tahti olisi paljon hitaampi.
C-vaihtoehto pohjautuisi nykytilaan. Joitakin yksittäisiä yksisuuntaistamisia voitaisiin tehdä katutilan käytön haasteiden ratkaisemiseksi, eikä lisärahoitusta pyörätieverkoston kehittämiseksi osoitettaisi.
Vaikka vastaajia ei pyydetty ottamaan kantaa vaihtoehtojen paremmuuteen, suuri osa kuitenkin näin teki. Vaihtoehto A nousi kaikkein suosituimmaksi vaihtoehdoksi pyöräilyverkoston kehittämisessä ja sai 63 prosentin kannatuksen. Kolmasosa vastaajista kannatti vaihtoehtoa C.
Turun Sanomat kertoi elokuussa (TS 5.8.), että vaihtoehto A:n toteutus vaatisi jo valmiiksi ruuhkaisten läpikulkuteiden, kuten Puistokadun, Koulukadun, ja Martinkadun autokaistojen määrän vähentämistä. Myös kustannukset olisivat korkeimmat. Hinta-arvio on tosin sittemmin tarkentunut, aiempi arvio oli kokonaisuudessaan 50–130 miljoonaa euroa. Nyt se on 58–71 miljoonaa euroa.
– 4–5 miljoonaa per vuosi kuulostaa paljolta, mutta esimerkiksi Helsingissä investoidaan pyöräilyyn lähes 20 miljoonaa per vuosi, ja sitäkin ollaan käsittääkseni nostamassa, vertaa liikennesuunnitteluinsinööri Taneli Pärssinen.
Pärssisen mukaan A-vaihtoehto oli asukkaiden lisäksi myös vaihtoehdot laatineen konsultin suosikki. Elokuussa kerrottiin virheellisesti, että A-vaihtoehto olisi ollut virkamiesten ehdotus.
– Virkamiesten ehdotus tulee sitten, kun suunnitelma viedään päätöksentekoon, Pärssinen selventää.
Suunnitelman etenemisen aikataulusta Pärssinen ei toistaiseksi osaa sanoa.
Kyselyssä oli myös osio, jossa vastaajat merkitsivät kartalle pyöräilyverkoston nykytilan ongelmakohtia; puuttuvia pyöräväyliä, huonoja pyöräväyliä ja hankalia risteyksiä. Tähän osioon jätettiin yhteensä 2900 merkintää.
Eniten uusia pyöräteitä kaivattiin Itäiselle Pitkäkadulle, Uudenmaankadulle, Linnankadulle ja Aninkaistenkadulle. Huonoimmiksi pyöräväyliksi koettiin Itäinen Rantakatu, Läntinen Rantakatu, Ratapihankatu ja Puutarhakatu.
Hankalimmiksi risteyksiksi puolestaan koettiin Uudenmaankatu-Hämeenkatu, Koulukatu-Ratapihankatu, Puistokatu-Ratapihankatu, Hämeenkatu-Rettiginrinne ja Kupittaankatu-Kuninkaankartanonkatu.
Turun kaupungin mukaan kyselyn tulokset huomioidaan osana keskustan pyöräverkoston kehittämistä. Vastaukset antoivat myös koetusta pyöräilyverkoston nykytilasta hyvää tietoa.
– Kyselyn herättämä suuri kiinnostus yllätti. Vastauksista näkee, että monet vastaajat ovat hyvin perehtyneet suunnitelmiin ja kommentteja on selvästi pohdittu huolella. Suosio osoittaa, että pyöräliikenteen kehittäminen kiinnostaa turkulaisia ja uskonkin, että pyöräliikenteen houkuttelevuus on edelleen kasvussa, liikennesuunnitteluinsinööri Taneli Pärssinen kertoo tiedotteessa.
Turun kaupunginhallitus hyväksyi vuonna 2018 Pyöräilyn kehittämisohjelman, jonka tavoitevuosi on 2029.
Kehittämisohjelmassa yhdeksi toimenpiteeksi on kirjattu yksisuuntaisen pyöräliikenteen verkkoselvitys. Nyt kommentoitavana olleessa luonnoksessa on suunniteltu, miltä osin Turun keskustassa voitaisiin siirtyä yksisuuntaiseen pyöräliikenteeseen.
Lähtökohtana selvitystyössä on pidetty sitä, että pyöräliikenteen toimiva verkosto on merkittävä turvallisuus- ja laatutekijä pyörällä liikkuville.
Juttua päivitetty kello 16:30: juttua päivitetty kauttaaltaan.
Juttua päivitetty kello 17:10: lisätty Taneli Pärssisen kommentteja.
