Hyvinvointialueet

Hoitajakato käy kovana Varsinais-Suomessa – Kevan raportti: Merkittävä osa sote-työntekijöistä eläköityy lähivuosina

Ari-Matti Ruuska
Sisko Rannikko ja lähihoitaja Teija Ylander ihastelevat Arvokodin satopöydän antimia 13. syyskuuta. Turun seurannan mukaan hoitajamitoitus alitettiin tänä vuonna vain kahdessa yksikössä eikä Runosmäen vanhainkoti lukeudu niihin.
Sisko Rannikko ja lähihoitaja Teija Ylander ihastelevat Arvokodin satopöydän antimia 13. syyskuuta. Turun seurannan mukaan hoitajamitoitus alitettiin tänä vuonna vain kahdessa yksikössä eikä Runosmäen vanhainkoti lukeudu niihin.

Sosiaali- ja terveysalan huutava henkilöstöpula jatkaa syvenemistään Varsinais-Suomessa. Jo entuudestaan vajaa työntekijämäärä hupenee entisestään merkittävän osan siirtyessä seuraavan viiden vuoden a...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Lue juttu ja tutustu myös muuhun digisisältöömme.

Tilaa 1 kk 1,90 €

Tee tilaus verkkosivuillamme. Pääset lukemaan jutun ja tutustumaan myös muuhun digisisältöömme.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Nonnanonna
Ninpäniin
Asia on ollut tiedossa jo kauan aikaa, eikä mitään tehty. Kiltit uhrautuvat hoitajat (naiset) ovat tehneet raskasta työtä vajaamiehityksellä, uhraten oman terveytensä.
Hoitajamitoitus toi esiin epäkohdat, jotka olisi pitänyt korjata jo kauan sitten. Palkkaus, resurssit, ergonomia, työhyvinvointi. Mutta ei, säästää pitää…
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Matti Korhonen
Hoitajia on juuri se määrä mitä heitä koulutetaan
Hoitajiksi valmistuu se määrä, mitä heitä on kuoulutettu. Koulutusmääristä ovat vastuussa kulloinkin vallassa olevat poliittiset päättäjät.

Suomessa ongelmana on liian pitkät koulutusajat. Ennen ammattikoulusta valmistuttiin kahden vuoden istumisen jälkeen. Jokainen ylimääräinwen vuosi koulunpenkillä on pois työssäoppimisesta. Kun töissäolevalta kysytään, missä olet oppinut parhaiten? Vastaus on lähes aina kaikilla sama. Kaikki kertovat oppineensa parhaiten töissäollessa.

Esim. 4-vuoden teoriakoulutus kätilöille on haitallista. Kasi vuotta on riittävä aika. Sen jälkeen on jo aika siirtyä työssäoppimiseen kokeneiden ja pätevien kätilöiden opastukseen. Mielestäni 4-vuoden erikoiskoulutuksen jälkeen tulisi pystyä jo tekemään leikkauksia. Pitkän teoriakoulutuksen käyneet kälilöt, eivät kuitenkaan leikkauksia tee. Vaikka koulutuaika olisi 10-vuotta, tämän jälkeen on työpaikalla opeteltava ja kuunneltava vanhempien työntekijöiden opastusta. Mikään teoriakoulutus ei korvaa työssäoppimista.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Marjo Leppänen
Vast: Hoitajia on juuri se määrä mitä heitä koulutetaan
Osa hoitajista on lähtenyt ulkomaille jossa heille maksetaan palkkaa työstä eikä korvauksia menetetystä vapaa-ajasta. Koulutusta ei voi lyhentää jotta oppii teoriat joita sitten voi soveltaa käytännön töihin. Työssäoppimisjaksoja on useampi koulutuksessa jolloin pääsee ohjaajan turvaamana käytännössä kokeilemaan/soveltamaan teorioita. On totta että käytännössä oppii paljon, mutta on tärkeää tietää miksi mitäkin tehdään, mikä vaikuttaa mihinkin ym. Tällä hetkellä on tilanne se ettei ryhmät täyty kouluissa, vakansseihin ei löydy hakijoita kun hoitajat on lähtenyt muille aloille, muihin maihin ja kohtapuolin jää paljon eläkkeelle
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Hoitajia on juuri se määrä mitä heitä koulutetaan
Kommentin otsikko ei ihan pidä paikkansa. Kaikki hoitajaksi opiskelevat eivät päätä opintojaan, kaikki valmistuneet hoitajat eivät mene alan töihin, ja osa hoitajista vaihtaa alaa. Joten hoitajia EI ole sitä määrää, mitä heitä koulutetaan.

Mitä tulee koulutusaikojen pituuteen, niissä voi hyvinkin olla harkitsemisen varaa. Juuri terveydenhoidon alalla supistamisen paikkaa ei ehkä niin ole, mutta monissa muissa saattaa olla. Yksi ongelma on, että työnantajat eivät nykyään halua ottaa mitään vastuuta uuden työntekijän perehdyttämisestä, saati jatkokouluttamisesta ja harjaannuttamisesta. Halutaan työntekijä, joka tekee täysillä päivästä 1. Mutta kuten kommentoija toteaa, hyväkään teoriakoulutus ei vain korvaa käytännön kokemusta.

Muuten on turha asettaa teoria- ja käytännön oppimista jyrkästi vastakkain. Kyllä molempia tarvitaan, ja niiden pitäisi tukea toisiaan.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.