Hoitajakato käy kovana Varsinais-Suomessa – Kevan raportti: Merkittävä osa sote-työntekijöistä eläköityy lähivuosina

Sisko Rannikko ja lähihoitaja Teija Ylander ihastelevat Arvokodin satopöydän antimia 13. syyskuuta. Turun seurannan mukaan hoitajamitoitus alitettiin tänä vuonna vain kahdessa yksikössä eikä Runosmäen vanhainkoti lukeudu niihin.

Varsinais-Suomen hyvinvointialueen palvelukseen siirtyvistä sote-työntekijöistä merkittävä osa eläköityy jo lähivuosina.

Viivi Laakkonen

Turun Sanomat

12.10.2021 7.00

Lahjoita:

Sosiaali- ja terveysalan huutava henkilöstöpula jatkaa syvenemistään Varsinais-Suomessa. Jo entuudestaan vajaa työntekijämäärä hupenee entisestään merkittävän osan siirtyessä seuraavan viiden vuoden a...

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.

Tilaa digi
3 kk 5,90 €/kk

Tilaa

Yht. 17,70 €/3 kk, jonka jälkeen voit peruuttaa tilauksen koska tahansa.

Kokeile digiä
1 kk 7,90 €

Kokeile

Tilaus päättyy automaattisesti.

Tämä sisältö on digitilaajillemme.

Tilaamalla saat rajattoman lukuoikeuden yli 60 piinkovan ammattilaisemme tekemään digisisältöön: reilusti paikallisjuttuja, tärkeimmät kotimaan ja ulkomaan uutiset, mahdollisuuden kuunnella juttuja, näköislehden, striimaukset ja muun videosisällön.
Tee tilaus verkkosivuillamme.

Ystäväsi on lahjoittanut sinulle tämän jutun. Hyviä lukuhetkiä.

Tilaa

Keskustelut (4)

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita uusi viesti

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.

Virhe viestin lähetyksessä.

TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Aiemmat viestit (4)

Vanhimmat ensin

Vastaa

Matti Korhonen12.10.2021 10.48

Hoitajia on juuri se määrä mitä heitä koulutetaan

Hoitajiksi valmistuu se määrä, mitä heitä on kuoulutettu. Koulutusmääristä ovat vastuussa kulloinkin vallassa olevat poliittiset päättäjät.

Suomessa ongelmana on liian pitkät koulutusajat. Ennen ammattikoulusta valmistuttiin kahden vuoden istumisen jälkeen. Jokainen ylimääräinwen vuosi koulunpenkillä on pois työssäoppimisesta. Kun töissäolevalta kysytään, missä olet oppinut parhaiten? Vastaus on lähes aina kaikilla sama. Kaikki kertovat oppineensa parhaiten töissäollessa.

Esim. 4-vuoden teoriakoulutus kätilöille on haitallista. Kasi vuotta on riittävä aika. Sen jälkeen on jo aika siirtyä työssäoppimiseen kokeneiden ja pätevien kätilöiden opastukseen. Mielestäni 4-vuoden erikoiskoulutuksen jälkeen tulisi pystyä jo tekemään leikkauksia. Pitkän teoriakoulutuksen käyneet kälilöt, eivät kuitenkaan leikkauksia tee. Vaikka koulutuaika olisi 10-vuotta, tämän jälkeen on työpaikalla opeteltava ja kuunneltava vanhempien työntekijöiden opastusta. Mikään teoriakoulutus ei korvaa työssäoppimista.

Ilmoita asiaton viesti

Vastaa

Haluatko käyttää

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.

Kirjoita vastaus viestiin

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Viesti

Peruuta