Saksan parlamenttivaalien ääntenlaskenta on valmistunut. Sosiaalidemokraatit (SPD) säilytti johtoasemansa tiukaksi osoittautuneiden parlamenttivaalien ääntenlaskennan loppumetreille asti.
Ääntenlaskennan tulossivuston mukaan SPD on saanut äänistä 25,7 prosenttia, kun äänet on laskettu kaikissa 299 vaalipiirissä. Kakkoseksi jäänyt kristillisdemokraatit (CDU) sisarpuolueensa CSU:n kanssa on saanut äänistä 24,1 prosenttia.
Kolmanneksi tullut vihreät sai äänistä 14,8 prosenttia. Tulokset vastaavat jotakuinkin sunnuntain myöhäisillan ennusteita. Äänestysprosentti sunnuntain vaaleissa oli 76,6.
SPD:n osuus äänistä kasvoi 5,2 prosenttiyksiköllä edellisvaaleista. Vaalien suurimman tappion kärsi väistyvän liittokansleri Angela Merkelin CDU-puolue, jonka osuus äänistä laski 7,9 prosenttiyksiköllä edellisvaaleista vuonna 2017. Sisarpuolue CSU:n suosio laski prosenttiyksiköllä.
Kristillisdemokraatit kärsivät murskatappion, sillä neljä vuotta sitten puolue sai lähes 33 prosentin ääniosuuden. Tappiosta tuli CDU/CSU:lle niiden historian huonoin vaalitulos.
Vaalien tulos on niin tasainen, että hallitusneuvotteluista odotetaan vaikeita. Molemmat kärkiehdokkaat Merkelin seuraajaksi, SPD:n Olaf Scholz ja CDU:n Armin Laschet vakuuttivat sunnuntaina saksalaisen ARD-televisiokanavan haastattelussa, että hallitus on muodostettu jouluun mennessä.
Vihreät kuninkaantekijän asemassa
Kolmanneksi eniten ääniä sai vihreät 14,8 prosentillaan. Se on vihreille iso nousu neljän vuoden takaisesta vajaasta yhdeksän prosentin osuudesta, mutta silti puolue otti sunnuntain ensitiedot vastaan pettyneinä. Vielä keväällä vihreät oli mielipidekyselyissä jopa ykkössijalla.
– Halusimme voittaa kanslerin paikan, mutta ikävä kyllä se ei ollut mahdollista. Teimme virheitä, mutta saimme silti selvän mandaatin äänestäjiltämme ja aiomme kunnioittaa sitä. Tämä maa tarvitsee hallituksen, joka taistelee ilmaston lämpenemistä vastaan (...) Se on äänestäjiemme viesti, vihreiden kansleriehdokas Annalena Baerbock sanoi.
Vihreiden odotetaan ottavan niin sanotun kuninkaantekijän roolin hallitusneuvotteluissa.
Äärioikeistolainen AfD sai 10,3 prosenttia äänistä, eli 2,3 prosenttiyksikköä vähemmän kuin neljä vuotta sitten. AfD:llä ei uskota olevan osaa eikä arpaa hallitusneuvotteluista, sillä muut puolueet ovat jyrkästi kieltäytyneet yhteistyöstä sen kanssa.
Keskustaoikeistolainen FDP sai äänistä 11,5 prosenttia ja kasvatti hieman kannatustaan neljän vuoden takaisesta.
Laitavasemmistolaisen Linken äänisaalis jäi alle viiden prosentin, eli puolue on näillä näkymin putoamassa parlamentista. Puolueen kannatuksesta suli lähes puolet neljän vuoden takaiseen tulokseen verrattuna. Tämä voi vaikeuttaa ilman vasenta tukijalkaa hallitusneuvotteluihin lähtevän SPD:n taivalta.
Muiden pienpuolueiden yhteenlaskettu äänisaalis oli 8,7 prosenttia.
Ulkoministeri Haavisto: Aktiivinen Saksa on EU:n etu
Aktiivinen Saksa on EU:n etu, kommentoi ulkoministeri Pekka Haavisto (vihr) STT:lle sunnuntaina iltakahdeksan jälkeen.
Haavisto kertoi seuraavansa Saksan liittopäivävaalien tulosiltaa jännittyneenä tilanteessa, jossa sosiaalidemokraatit ja kristillisdemokraatit olivat lähes tasatilanteessa.
Haaviston mukaan vaalien voittajat ovat puolueita, jotka näkevät ulko- ja turvallisuuspolitiikassa tärkeän jatkuvuuden ja kannattavat EU:n yhteistä ulko- ja turvallisuuspolitiikkaa.
Haaviston mukaan Saksan rooli brexitin jälkeisessä EU:ssa on ollut kasvamassa.
Erityisesti Haavisto kertoi seuraavansa sitä, kuka valitaan Saksan uudeksi liittokansleriksi tehtävästä väistyvän Angela Merkelin jälkeen.
Haaviston mukaan liittokansleri Merkelin henkilökohtainen panos EU:n kehittämisessä on ollut suuri.
– Tässä tulee isot saappaat tulevalle liittokanslerille, Haavisto kuvaili.
Haavisto kertoi seuraavansa innostuneesti myös vihreiden menestystä.
Näin Saksan vaalijärjestelmä toimii
Äänestyskopissa äänestäjät tekivät kaksi valintaa. Äänestyslipukkeessa ensimmäinen ääni annettiin äänestäjän vaalipiiriä edustavalle ehdokkaalle, toinen ääni poliittiselle puolueelle.
Ensimmäisellä valinnalla pyritään varmistamaan jokaisen lähes 300 vaalipiirin edustus Saksan liittopäivillä. Puolueen saamat äänet puolestaan määrittävät paikkamäärän. Eniten puolueääniä saanut puolue saa suurimman edustuksen liittopäivillä.
Saksan parlamentin koko vaihtelee, koska äänestäjät voivat jakaa äänensä eli voivat äänestää yhtä puoluetta ja antaa suoran ehdokasäänensä toisen puolueen ehdokkaalle. Jos puolue saa suorilla ehdokasäänillä enemmän paikkoja kuin mihin se olisi oikeutettu puolueäänten valossa, saa se pitää "ylimääräiset" paikkansa.
Esimerkiksi vuoden 2017 äänestyksessä liittopäiville valittiin 709 edustajaa, kun liittopäivien pienin mahdollinen paikkamäärä on 598. Tänä vuonna on ennakoitu, että paikkamäärä voi kasvaa entisestään.
Päivitetty ääntenlaskennan tuloksella klo 9.11
Lue myös:
