Nykyinen omaishoidontukijärjestelmä on Kelan johtajan Helena Pesolan mukaan epävakaa. Hän vaatiikin pikaista päätöstä tuen siirtämisestä Kelan hoidettavaksi.
– Kunnat arvioivat kotihoidontuen usein alakanttiin, jolloin kotihoidonsopimuksia sanotaan irti kesken vuoden, mistä tärkeää hoitotyötä tekevät ihmiset ja heidän omaisensa kärsivät. Omaishoitajien kuuluvatkaan avunpyynnöt eivät tunnu läpäisevän kovien asenteiden ja poliittisen päätöksenteon muuria, Pesola totesi lauantaina Jyväskylässä.
Pesolan mukaan suurin osa omaisten avusta ei kuulu omaishoidontuen piiriin, koska hoitaja ei tiedosta olevansa omaishoitaja.
Vuonna 2012 omaishoidon palkkioita maksettiin noin 40 000 henkilölle. On kuitenkin arvioitu, että raskasta ja sitovaa hoitotyötä tekee Suomessa noin 60 000 henkilöä. Tavallisesti omaishoitaja on puolisoaan hoitava ikäihminen.
– Omaishoitajat ovat kunnille suuri, lähes ilmainen voimavara. Jos heitä ei olisi, noin 60 000 henkilölle tulisi järjestää laitoshoito. Kelassa on arvioitu, että yli 70-vuotiaiden hoitomenoissa säästetään omaisten ansiosta noin 2,8 miljardia vuodessa, totesi johtaja Pesola.
Pesola peräsi myös ikääntyvien toimintakykyä ylläpitävän kuntoutuksen järjestämistä nykyistä paremmin. Sekin on ensisijaisesti kuntien vastuulla, ja monissa kunnissa puutteellista tai sitä ei ole järjestetty lainkaan. Järjestämisvastuu vaatiikin Pesolan mukaan selkeyttämistä, jotta palvelut tavoittaisivat niitä tarvitsevat asuinpaikkaan katsomatta.
TS
