Tutkimus

Leikki-ikäisten lasten ruokavaliossa parantamisen varaa – vain prosentti saa tarpeeksi kasviksia, hedelmiä ja marjoja

Mikael Rydenfelt

Vain 14 prosentilla suomalaisista leikki-ikäisistä on hyvä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu, selviää Turun yliopiston tuoreesta tutkimuksesta. Ruokavalion laadun ja lasten ylipainon välillä ei tutkimuksessa todettu yhteyttä.

Ruokavalion laatua selvitettiin menetelmällä, joka antaa kuvaa esimerkiksi lapsen kasvisten käytöstä ja sokerin saannista. Lisäksi terveydenhoitajat mittasivat neuvoloissa lapsen pituuden ja painon.

– Tutkimuksemme osoittaa, että valtaosalla leikki-ikäisistä ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on kohtalainen tai heikko, kertoo tohtorikoulutettava Ella Koivuniemi biolääketieteen laitokselta Turun yliopiston tiedotteessa.

Lapsuusiän ravitsemuksella on yhteys aikuisiässä ilmeneviin elintapasairauksiin, kuten lihavuuteen sekä sydän- ja verisuonitauteihin. Ruokavalion ravitsemuksellinen laatu on merkittävä tekijä elintapasairauksien ehkäisyn kannalta ruoan energiasisällön ja määrän lisäksi.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Tutkimuksen mukaan vain yksi prosentti lapsista söi kasviksia, hedelmiä ja marjoja ravitsemussuositusten mukaisesti viisi annosta päivässä. Vain 41 prosenttia lapsista käytti rasvatonta maitoa ja 38 prosenttia kasvirasvapohjaista levitettä leivän päällä ravitsemussuositusten mukaisesti.

Tutkimuksesta selvisi myös, että kaksivuotiailla lapsilla ja korkeasti koulutettujen vanhempien lapsilla oli parempi ruokavalion ravitsemuksellinen laatu verrattuna muihin lapsiin. Lisäksi lapsilla, joiden vanhemmat arvioivat itse syövänsä terveellisesti, ruokavalion ravitsemuksellinen laatu oli todennäköisemmin parempi.

Kokonaisuudessaan suomalaisten leikki-ikäisten lasten ruokavalion ravitsemuksellisessa laadussa on tutkimuksen valossa parantamisen varaa. Tarvitaan entistä tehokkaampia tapoja tukea lasten terveyttä edistävän ruokavalion toteutumista, tiedotteessa pohditaan.

– Erityisesti kouluikää lähestyvät lapset ja ne, joiden vanhemmilla on matala koulutus ja epäterveelliset ruokailutottumukset, tulisi ottaa huomioon tärkeänä kohderyhmänä elintapaohjauksessa, pohtii apulaisprofessori Kirsi Laitinen, joka johtaa tutkimuksen toteuttanutta Varhainen ravitsemus ja terveys -tutkimusryhmää Turun yliopistossa.

Jatkossa tutkimusta voitaisiin laajentaa kouluikäisten lasten ruokavalion ravitsemuksellisen laadun selvittämiseen.

Valtakunnallisesti neuvoloissa toteutetussa Turun yliopiston tutkimuksessa selvitettiin 766 leikki-ikäisen eli 2–6-vuotiaan lapsen ruokavalion ravitsemuksellista laatua ja laadun yhteyttä lapsen ylipainoon ja lihavuuteen. Tutkimuksessa selvitettiin myös vanhempien koulutuksen, tulotason ja elintapojen yhteyttä lapsen ruokavalioon. Tutkimus on julkaistu The Journal of the Academy of Nutrition and Dietetics -lehdessä.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita uusi viesti
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Aiemmat viestit (7)

Vanhimmat ensin
Vastaa
Angus
Yksi prosentti??!!
Luku on käsittämätön. Luulisi, että ihan vähintään 1 % vanhemmistakin on nykyään vegaaneja, vegetaristeja tai sinne päin kallellaan, joten kodeissa luulisi olevan kasviksia yllin kyllin. Mitä ihmettä vegetaristivanhempien lapset syövät? Niin kuin julkisuudessa on ollut artikkeleita ja ohjeitakin, miten lasten vegetaristinen/vegaaniruokavalio tulee toteuttaa yms. Vaikea uskoa sitäkään, että kaikki vegevanhemmat syöttävät lapsilleen pelkkää lihaa, maitoa ja viljaa. Voiko luku olla todellinen?

Sitäkin hullummalta luku tuntuu, kun hedelmä- ja vihannesosastot, pakastealtaat, torit, rekoringit ja ties mitkä syytävät kasviksia markkinoille valtavasti. Käsittääkseni huomattavasti suurempi prosentti aikuisista nauttii ne viisi annosta päivässä, joten miksi kasviksia ei tarjota lapsille?
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Yksi prosentti??!!
Selitys varmaan lienee noiden suositusten järeydessä. Viisi annosta päivässä on paljon, eikä leikki-ikäinen välttämättä suostu aina vastaanottamaan sitä yhtäkään annosta esim. aterian yhteydessä, vaikka se olisi tarjollakin.

Tosin mietityttää tarkoittavatko "kasvikset" tässä nimenomaan salaatinomaisia, raakoja kasviksia, koska jonkun kasvisruuan kokkaamalla voi tulla aika reippaastikin kasviksia kerralla. Normaali aamupala voi olla vaikka leipää/jugurtti (tai jugurtinkaltainen valmiste)/murot/puuro, joihin ei noita kasviksia eksy. Tofut ja muut "soijalihat" eivät nekään taida olla kasviksia tämän tutkimuksen mielessä.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
manterelainen
Vast: Yksi prosentti??!!
Vielä ei ilmeisesti ole jo muutenkin stressaantuneita vanhempia tarpeeksi syyllistetty, kun tarvitaan tällaisia tutkimuksla julkaista. Ei mielestäni tarvita prosenttilaskelmia siitä mitä syö. Monipuolinen kotiruoka on terveellistä ilman että joka aterialla on tasan niin ja niin monta prosenttia proteiinia jne.
On päiviä jolloin lapsi ei huli tiettyjä ruokia vaikka mitä tekisi.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Yksi prosentti??!!
Suositusten järeys? Muistaakseni yksi annos on suunnilleen syöjän kourallinen. Esim. yksi satsuma, tomaatti tai pieni porkkana täyttää silloin taaperoikäisellä jo ainakin kaksi annosta.

Vaikka minusta on vaikea olla saamatta päivän aterioilla vähintään 3-4 annosta, niin kuvitellaan nyt sitten, että sekasyöjillä useimmat ateriat ja välipalat ovat täysin kasviksettomia. Aika karmeaa kyllä jos näin on. Mutta erityisesti ihmettelinkin vegevanhempia, koska heillähän joka ikisellä aterialla ja välipaloiksi luulisi olevan nimenomaan kasviksia.

Muistaakseni kasvisannoksiin lasketaan kyllä myös ruokaan laitetut vihannekset, juurekset, hedelmät ja marjat. Perunaa ei lasketa. Myös soseet kai kelpuutetaan, ja niitä nyt luulisi olevan helppo ujuttaa vähän nirsommankin kersan ruokavalioon (vaikka ei olekaan hyvä kuitata annoksia pelkästään soseilla, smoothieilla yms.).

Lasten nirsoilu on sitten jo toisen keskustelun paikka, koska siitä yleensä ihmisillä on niin paljon sanottavaa.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Ratamo
Vast: Yksi prosentti??!!
En vaan oikein keksi, miten tuo luku voi olla noin käsittämättömän alhainen. Pitäisi varmaan lukea se tutkimus...

Sen ikäisistä ihmisistä, joilla tyypillisesti on leikki-ikäisiä lapsia, ehkä vajaa 10 % on jonkin sortin kasvissyöjiä, ja luulisi, että näistä merkittävä osa ulottaa ruokaideologiansa myös lapsiinsa. Onko se ruoka sitten jotenkin muuten huonoa, tyyliin syödään liikaa vaikka tofua ja soijaa tai sitten liian vähän ylipäänsä vaiko mitä? Oletettavasti myös varhaiskasvatuksessa saa 1–3 tasapainoista ruokaa päivässä (Arkealla tosin usein näyttää olevan tomaatti, joka ainakin meillä jäisi syömättä), joten vanhempien kontolle jää n. puolet kaikista ruokailuista. Ja silti käytännössä kukaan sekasyöjävanhemmista (luultavasti) ei antaisi tarpeeksi kasviksia? Kuulostaa uskomattomalta.

Mitenkähän omassa kodissa? Aamulla jugurttia ja leipää joissa vadelmakeittoa ja -marmeladia, lounaalla ja välipalaalla salaatit ja hedelmät, iltaruokana hampurilaista jossa tomaattia ja salaattia ja lisänä salaattia. Iltapalalla pelkästään muroja, joten siitä raksi. Jääköhän siitä sitten kokonaisuus miinukselle? Onkohan tuo nyt niin, että annosten pitää tulla erillisillä aterioilla jotta kelpaa?
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Vastaa
Sivustaseuraaja
Kasvikset, hedelmät ja marjat
Ovat kalliita jos joutuu kaikki ostamaan ja ehkäpä siksi ne jäävät kauppojen tiskeille. Nykyaikana ei ole säilytysmahdollisuuksiakaan, jotta voisi ostaa silloin kun ovat halpoja. Sitäpaitsi kasvikset vaativat hieman keittotaitoa, sen hk:n sinisen saa puoli-ilmaiseksi ja valmistamisesta selviää heikommallakin osaamisella ja vaivannäöllä.

Jos meillä opittaisiin esim. papujen ja linssien käyttö saataisiin kuvio nopeasti paremmaksi. Eikä niitä enää tarvitse liotellakaan, kun valmista saa aivan järkevään hintaan. Netti on täynnä ohjeita.
Myös sienet ovat erinomaista ja monikäyttöistä ruokaa, vaatii vain vähän viitseliäisyyttä opetella muutama tärkeä ruokasieni. Jos esim. suppilosato on runsas, kuivatus on paras säilöntätapa, eikä siihen tarvitse kuivuriakaan. Uuni riittää, varsinkin jos on kiertoilmauuni. Itse aikanaan kuivatin jopa saunassa ompelulangassa roikkuen.
Haluatko käyttää
Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Kirjoita vastaus viestiin
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.

Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.
Angus
Vast: Kasvikset, hedelmät ja marjat
Kasvisten ja hedelmien kalleus on suhteellista. Hyvin monia kasviksia saa alle 5 euroa kilo. Alle viiden euron kilo saa aika harvoja muita elintarvikkeita. Tietenkin jos ajattelee, että kasvikset ovat oikeastaan joutava lisuke "varsinaiselle" ruoalle, niin tokihan esim. pakasteranskalaiset tai pasta ovat halvempia lisukkeita.

Lämpimän aterian valmistaminen tuoreista kasviksista tosiaan vaatii ainakin hiukkasen keittotaitoa tai -halukkuutta. Toisaalta hedelmiä, muutamia vihanneksia ja juurespaloja voi tarjota yleensä suunnilleen sellaisenaan, vihannes- tai hedelmäsalaatti on helppo tehdä, ja myös dippivihannekset ovat helppo ratkaisu.

Säilytys tuskin muodostuu isoksi kynnykseksi, kun ympäri vuoden ainakin jotkut kasvikset ovat edullisia. Useimmat säilytystavat heikentävät kasvisten ravintoarvoja, joten tuoretta kannattaakin suosia. Ja kyllähän nyt sentään monilta löytyy pakastin, kerrostalon kylmäkellari tai maaseudulla oikea kellari sekä ruokakaappi.

Mutta tiedänhän minä, että Sivustaseuraaja ei käännytystä tarvitse.
Tee ilmoitus sopimattomasta viestistä

Ilmoituksesi on siirtynyt käsittelyyn.
Virhe ilmoituksen lähetyksessä.