Valtaosalla koronavirustartunnan saaneista oli neutraloivia vasta-aineita vielä yli vuoden kuluttua, selviää Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (THL) tutkimuksesta. Tuoreessa tutkimuksessa selvitettiin sairastetun koronavirustaudin tuottamien vasta-aineiden säilymistä, kun tartunnan saamisesta oli kulunut puoli vuotta ja vuosi.
Tutkimuksen mukaan jopa 97 prosentilla tutkittavista havaittiin koronaviruksen piikkiproteiinin tunnistavia IgG-vasta-aineita, kun tartunnasta oli kulunut vuosi. Vaikka vasta-aineita havaittiin monella, oli niiden määrä vuoden jälkeen noin kolmasosan matalampi kuin mitä se oli ollut puoli vuotta tartunnan saamisen jälkeen.
– Koronavirustaudin jälkeisten vasta-ainetasojen tutkiminen tuottaa tärkeää tietoa, joka auttaa myös rokotteiden aikaansaaman suojan ja keston arvioimisessa, kertoo THL:n tutkimuspäällikkö Merit Melin tiedotteessa.
Tutkimukseen kutsutut henkilöt olivat saaneet koronavirustartunnan viime vuoden keväällä. Tartunta oli todennettu PCR-testillä, minkä jälkeen heillä ei ollut todettu uutta koronavirustartuntaa, eivätkä he olleet saaneet koronavirusrokotetta ennen näytteenottoa.
Yhteensä 1 292 henkilöltä tutkittiin vasta-aineet puolen vuoden kuluttua tartunnasta ja 367 henkilöltä vuoden kuluttua. Puolen vuoden jälkeen tutkituista 15 prosentilla ja vuoden jälkeen tutkituista 13 prosentilla oli ollut sairaalahoitoa vaatinut, vakava koronavirustartunta.
Vakavan, sairaalahoitoa vaatineen taudin sairastaneilla vasta-aineiden määrä oli merkittävästi korkeampi kuin lievän taudin sairastaneilla. Kaikilla vakavan taudin sairastaneilla oli neutraloivia vasta-aineita vielä vuoden jälkeen.
– Tutkimuksen tulokset osoittavat, että koronavirustartunnan jälkeen neutraloivat vasta-aineet ja suoja uutta tartuntaa vastaan säilyvät pitkään, jos vasta-aineiden määrä on alun perin ollut korkea, Melin sanoo.
Tutkimuksessa selvitettiin myös vasta-aineiden kykyä neutraloida muuntuneita virusmuotoja. Neutraloivien vasta-aineiden määrä Alfa-muunnosta vastaan oli viruksen kantamuotoon verrattuna hieman matalampi ja Beeta- ja Delta-muunnoksia vastaan merkittävästi matalampi. Etenkin lievän taudin sairastaneilla vasta-ainetaso virusmuunnoksia vastaan oli heikentynyt.
Virusmuunnosten aiheuttamia tartuntoja on todettu myös rokotetuilla sekä yhden että kahden rokoteannoksen jälkeen. Rokotteet antavat kuitenkin hyvän suojan virusmuunnoksien aiheuttamaa vakavaa tautimuotoa vastaan.
– Tartunnan tai rokottamisen seurauksena muodostunut suoja vakavaa tautia vastaan perustuu vasta-aineiden lisäksi myös soluvälitteiseen immuniteettiin ja muistisoluihin, jotka aktivoituvat ja tuottavat vasta-aineita kohdatessaan taudinaiheuttajan, Melin täsmentää.
