Äärimmäisen uhanalaisen naalin pesintä Lapissa lähempänä kuin aikoihin – pesinyt Suomessa viimeksi 25 vuotta sitten
Pohjois-Lapissa on tehty viime vuosina aiempaa enemmän havaintoja naalista. Asiantuntijat uskovat pesimisen olevan nyt todennäköisempää kuin vuosikymmeniin. Naalin pesintä on varmistettu Suomessa viimeksi vuonna 1996.
Naalikannat ovat elpyneet viime aikoina monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ja Suomessakin naaleista on tehty aiempaa enemmän havaintoja. Pesintäyritys on havaittu kahdesti, kun naalipari on oleskellut pidemmän aikaa vanhalla pesäpaikalla ja sen läheisyydessä. Naalit käyttävät tyypillisesti pesinnässään esi-isiensä kaivamia luolastoja, jotka säilyvät asumattominakin maastossa vuosikymmeniä.
WWF on toimittanut maastoon lisää naalien ruokinta-automaatteja vuoden 2021 aikana. Lisäksi Kilpisjärvellä on menossa WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalveluiden järjestämä naalin pesäpaikkojen inventointikurssi. Kurssilla on koulutettu parikymmentä vapaaehtoista tarkistamaan mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta. Kurssi järjestetään nyt toista kertaa.
– Vanhoja naalin pesäpaikkoja tunnetaan Suomesta noin kaksi ja puoli sataa. Vapaaehtoiset voivat olla meille suureksi avuksi niiden vuosittaisessa tarkistamisessa, sanoo tiedotteessa Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.
Ruotsin, Norjan ja Suomen naalikanta on yhteensä arviolta 400 aikuista yksilöä. Naali on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.
– Suojelutoimien avulla naapurimaissa kasvaneen naalikannan myötä realistinen tavoitteemme on saada naali jälleen pesimään myös Suomessa, kommentoi WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.
– Siksi on tärkeää, että mahdolliset pesäpaikat inventoidaan vuosittain. Jos pesintä havaitaan, naalia voidaan auttaa lisäruokinnalla ja tunturialueille levittäytyneen ketun poistopyynnillä, Tolvanen jatkaa.
WWF perusti uudelleen vuosien tauon jälkeen vuonna 2020 yhdessä Metsähallituksen kanssa naalityöryhmän koordinoimaan naalin suojelutyötä.
