Luonto

Äärimmäisen uhanalaisen naalin pesintä Lapissa lähempänä kuin aikoihin – pesinyt Suomessa viimeksi 25 vuotta sitten

KAI AULIO
Naalin pesintää ei ole varmistettu Suomessa vuosikymmeniin.
Naalin pesintää ei ole varmistettu Suomessa vuosikymmeniin.

Pohjois-Lapissa on tehty viime vuosina aiempaa enemmän havaintoja naalista. Asiantuntijat uskovat pesimisen olevan nyt todennäköisempää kuin vuosikymmeniin. Naalin pesintä on varmistettu Suomessa viimeksi vuonna 1996.

Naalikannat ovat elpyneet viime aikoina monilla Ruotsin ja Norjan tunturialueilla ja Suomessakin naaleista on tehty aiempaa enemmän havaintoja. Pesintäyritys on havaittu kahdesti, kun naalipari on oleskellut pidemmän aikaa vanhalla pesäpaikalla ja sen läheisyydessä. Naalit käyttävät tyypillisesti pesinnässään esi-isiensä kaivamia luolastoja, jotka säilyvät asumattominakin maastossa vuosikymmeniä.

WWF on toimittanut maastoon lisää naalien ruokinta-automaatteja vuoden 2021 aikana. Lisäksi Kilpisjärvellä on menossa WWF:n ja Metsähallituksen Luontopalveluiden järjestämä naalin pesäpaikkojen inventointikurssi. Kurssilla on koulutettu parikymmentä vapaaehtoista tarkistamaan mahdollisia pesäpaikkoja, jotta pesintä ei jäisi huomaamatta. Kurssi järjestetään nyt toista kertaa.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

– Vanhoja naalin pesäpaikkoja tunnetaan Suomesta noin kaksi ja puoli sataa. Vapaaehtoiset voivat olla meille suureksi avuksi niiden vuosittaisessa tarkistamisessa, sanoo tiedotteessa Metsähallituksen ylitarkastaja Tuomo Ollila.

Ruotsin, Norjan ja Suomen naalikanta on yhteensä arviolta 400 aikuista yksilöä. Naali on luokiteltu Suomessa äärimmäisen uhanalaiseksi lajiksi.

– Suojelutoimien avulla naapurimaissa kasvaneen naalikannan myötä realistinen tavoitteemme on saada naali jälleen pesimään myös Suomessa, kommentoi WWF:n ohjelmajohtaja Petteri Tolvanen.

– Siksi on tärkeää, että mahdolliset pesäpaikat inventoidaan vuosittain. Jos pesintä havaitaan, naalia voidaan auttaa lisäruokinnalla ja tunturialueille levittäytyneen ketun poistopyynnillä, Tolvanen jatkaa.

WWF perusti uudelleen vuosien tauon jälkeen vuonna 2020 yhdessä Metsähallituksen kanssa naalityöryhmän koordinoimaan naalin suojelutyötä.

Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta

Huomio! Turun Sanomien keskustelupalstan säännöt ovat uudistuneet. Tavoitteena on parantaa moderointia siten, että kommentit ehditään käsitellä nykyistä nopeammin. Uudistus ei vaikuta lehden mielipidesivun toimintaan. Tutustu uusiin käytäntöihin täällä.

Otsikko
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun. Tehdään yhdessä Turun Sanomien keskustelupalstasta paikka, jossa on mukava keskustella asiallisesti kiinnostavista aiheista.

Keskusteltavaksi avattavaista jutuista päättää Turun Sanomien toimitus. Kaikista jutuista ei voi keskustella. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea tai poistaa aiemmin avoinna olleen keskusteluketjun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme vahvasti oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Toisen ihmisen nimellä tai valheellisesti jonkun tahon edustajana esiintyminen on kiellettyä.

Kaikki viestit tarkastetaan ennen julkaisua. Siksi viestit julkaistaan viiveellä. Keskusteluja moderoidaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22 muun työn ohessa. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Verkkokeskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Viestien julkaisusta päättää toimitus oman harkintansa mukaan. Emme ehdi vastamaan yksittäisten kommenttien julkaisua tai julkaisematta jättämistä koskeviin tiedusteluihin.

Jos kommenttiketjuun on mielestäsi lipsahtanut sääntöjen vastainen tai muutoin epäasiallinen viesti, ilmoita asiattomasta viestistä keskustelussa. Toimitus päättää, onko ilmoitus aiheellinen.

Jos jutussa on virhe, kerro siitä suoraan toimitukselle, älä keskusteluketjussa. Saamme tiedon näin nopeammin ja voimme korjata virheen. Virheistä voit kertoa sähköpostitse osoitteeseen ts.verkkotoimitus@ts.fi.

Toimitus voi käyttää keskustelupalstalle tulleita viestejä esimerkiksi aihetta käsittelevän jatkojutun julkaisun yhteydessä.

Päivän aikana avautuneet keskustelut sulkeutuvat oletuksena klo 23. Toimitus voi avata paljon kommentteja keränneitä juttuja uudelleen keskusteltavaksi seuraavana päivänä.

Julkaistavaksi valittavien viestien on noudatettava seuraavia sääntöjä:

  • Lue juttu ja kommentoi vain sen aihetta. Älä yritä vaihtaa aihetta.
  • Älä kommentoi itse keskustelua tai toisten kommentteja. Muiden keskustelijoiden kirjoitustyyliä tai henkilöä käsitteleviä viestejä ei hyväksytä.
  • Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia, väkivaltaan tai muuhun laittomaan toimintaan yllyttäviä tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista.
  • Muista hyvät tavat, älä huuda, kiroile tai käytä epäkohteliaita nimityksiä. Älä ilakoi toisten vastoinkäymisillä tai pilkkaa ketään. Suhtaudu muihin keskustelijoihin kunnioittavasti. Ole kriittinen asiallisesti.
  • Varmista, että esittämäsi tiedot pitävät paikkansa. Älä jaa epämääräisiä huhuja tai perustelematonta mutuilua.
  • Viestisi kuuluu viedä keskustelua eteenpäin: Älä toista samaa asiaa, jonka joku muu on jo todennut. Älä jankuta tai kirjoita perustelemattomia negatiivisia heittoja.
  • Kirjoita napakasti, todella pitkä viesti saattaa jäädä julkaisematta.
  • Voit liittää kommenttiisi teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.​