Kuusiston linnanraunioilla vahingoitetaan muinaisjäännösaluetta kaivamalla maasta matoja
Kuusiston linnanraunioilla on havaittu uusi ilkivallan muoto. Muinaisjäännösaluetta on pilattu kaivamalla maasta matoja. Maan kaivaminen vahingoittaa historiallisia kerroksia, joissa voi olla esimerkiksi muinaisia esineitä, linnan rakenteita tai siemenpankki. Metsähallitus muistuttaa tiedotteessaan, että linnan alueen maaperä on suojeltu, ja siksi maan kaivaminen linnan alueella on ehdottomasti kielletty. Tulen tekeminen on sallittua vain linnan veressä sijaitsevalla merkityllä tulipaikalla.
Viime vuosina linnan muinaisjäännösalue on joutunut useasti ilkivallan kohteeksi. Historiallisesti erittäin arvokkaasta muurista on muun muassa irrotettu tiiliä ja heitetty niitä maahan.
Linnanraunioiden suojeluarvo on suuri, sillä muurit kätkevät sisäänsä korvaamatonta tietoa linnan ja aikalaisten vaiheista. Siksi linnanraunioilla vierailevien on Metsähallituksen mukaan syytä käyttää erityistä varovaisuutta. Linnan muurit eivät kestä kiipeilyä, joten muurin päälle kapuaminen on kiellettyä sekä oman turvallisuuden että linnan suojelun vuoksi.
Tänä kesänä kävijät Kuusistossa pääsevät vierailemaan entistä ehommilla piispanlinnan raunioilla, sillä M-huoneeksi kutsutun tilan muurin kunnostus on valmistunut. M-huone on yksi niistä harvoista huoneista, joiden käyttötarkoitus tiedetään rakenteiden ja kaivauslöytöjen perusteella. Huoneessa on leivottu piispanlinnan tarvitsemat leivät, ja se on toiminut aikalaisten keittiönä.
Metsähallitus on teettänyt Kuusiston linnalle myös vedeneristysrakenteiden korjaussuunnitelman. Korjaussuunnitelman tavoitteena on turvata historiallista muuria kosteus- ja routavaurioilta. Suunnittelun yhteydessä kartoitettiin linnan vedeneristyskerrosten aiemmat toteutustavat ja pyrittiin löytämään rakenne, joka toimii linnalla jatkossa. Vedeneristyskerros on muurin säilymisen kannalta erityisen tärkeä, sillä se ehkäisee kosteuden pääsyä rakenteisiin.
Kuusiston keskiaikainen piispanlinna
Rakennettiin Suomen katolisen kirkon piispojen turvapaikaksi ja valtakunnan puolustuslinnoitukseksi Piikkiönlahdelle 1300-luvun alussa.
Linna oli 1500-luvun alussa yksi Ruotsin valtakunnan isommista piispanlinnoista.
Kuusiston linna oli täynnä aikansa arjen ylellisyyttä ja uudenaikaisia ratkaisuja maailmalta. Sieltä on löydetty jopa Suomen ensimmäisenä pidetty sisävessa ja kaakeliuuni.
Linna hajotettiin kuningas Kustaa Vaasan käskystä vuonna 1528.
Raunioita alettiin kaivaa esiin 1870–luvulla, ja sen jälkeen raunioita on tutkittu, korjattu ja tuettu.