Turun yliopisto tutki: Äidin stressillä yhteys äidinmaidon koostumukseen
Äidinmaidon koostumuksen tiedetään jo ennestään vaihtelevan esimerkiksi äidin perimän tai ravitsemuksen suhteen. Äidin kokeman stressin yhteyttä äidinmaidon koostumukseen on kuitenkin aimmin tutkittu hyvin vähän.
Turun yliopiston tuoreessa metabolomiikkatutkimuksessa tarkasteltiin äidin raskaudenaikaisten masennus- ja ahdistusoireiden sekä maitokortisolin merkitystä äidinmaidon koostumukselle.
Äidinmaitonäytteet ja psykologisia oireita kuvaava kyselylomaketieto oli kerätty Finnbrain-syntymäkohorttitutkimukseen osallistuneilta äideiltä, ja tutkimus julkaistiin elintarvikekemian tiedejulkaisussa Food Chemistry.
Tutkimuksen aikana filosofian tohtori Maaria Kortesniemi tutki, miten äidin kokemat stressioireet ja äidinmaidon kortisolipitoisuus ovat yhteydessä äidinmaidon koostumukseen. Kortesniemi vieraili myös Kalifornian yliopiston (Davis) ravitsemuksen laitoksella professori Carolyn Slupskyn laboratoriossa hankkien kokemusta äidinmaidon metabolomiikasta.
Tutkimuksessa raskausajan masennus- ja ahdistusoireiden havaittiin olevan yhteydessä äidinmaidon lyhytketjuisten rasvahappojen ja hypoksantiinin määrään. Kohonneen maitokortisolin havaittiin taas olevan yhteydessä korkeampaan maitohappopitoisuuteen.
– Lyhytketjuiset rasvahapot ovat suolistomikrobiston toiminnasta peräisin olevia aineenvaihduntatuotteita. Niiden pitoisuuden muutokset saattavat viestiä siitä, että raskaudenaikainen stressioireilu vaikuttaa äidin suolistomikrobistoon ja sitä kautta äidinmaidon koostumukseen, vaikka suolistomikrobiston osuutta emme tässä julkaisussa päässeetkään selvittämään, toteaa Kortesniemi tiedotteessa.
– Hypoksantiini saattaa taas viitata elimistön oksidatiiviseen eli hapettavaan stressiin. Äidinmaidon maitohappopitoisuuteen vaikuttaa todennäköisesti muutokset äidin energia-aineenvaihdunnassa, jota kortisoli säätelee. Emme kuitenkaan vielä tiedä, minkälainen merkitys näillä äidinmaidon aineenvaihduntatuotteiden pitoisuuden muutoksilla on lapsen myöhemmän kasvun tai kehityksen kannalta, sanoo Kortesniemi.
Tutkimuksessa äidinmaidon koostumus määritettiin ydinmagneettiseen resonanssispektroskopiaan perustuvan metabolomiikan avulla. Metabolomiikkatutkimuksessa voidaan tarkastella moneen eri yhdisteryhmään kuuluvia, pienikokoisia aineenvaihduntatuotteita samalla kertaa.
Tutkimuksessa keskityttiin 2,5 kuukautta synnytyksen jälkeen kerätyn äidinmaidon vesiliukoisiin aineenvaihduntatuotteisiin.
– Tutkimus herättää paljon uusia mielenkiintoisia kysymyksiä. Esimerkiksi äidin suolistomikrobiston ja toisaalta raskaudenaikaisen ravitsemuksen yhteyttä äidinmaitoon tulisi tutkia tarkemmin, kertoo Kortesniemi.
Turun yliopiston Finnbrain-syntymäkohorttitutkimuksessa selvitetään ympäristön ja perimän vaikutusta lapsen kehitykseen. Mukana tutkimuksessa on yhteensä runsaati 4 000 lapsiperhettä, joita seurataan raskausajasta pitkälle aikuisuuteen.