Yli 4 000 vuotta vanha käärmeveistos löytyi Turun yliopiston arkeologisissa kaivauksissa
Arkeologit löysivät Humppilan Järvensuon kaivauksista yli 4000 vuotta vanhan puisen käärmeveistoksen. Ainoa lajissaan oleva, tarkasti tehty veistos laajentaa käsitystä pohjoisten alueiden kivikautisten väestöjen maailmankuvasta, taiteesta ja rituaaleista, kerrotaan Turun yliopiston tiedotteessa.
Uudet kaivaukset kesällä 2020 paljastivat tuhansia vuosia vanhoja vettyneitä kerrostumia, joihin oli hautautunut merkkejä muinaisesta ihmistoiminnasta. Huolellisesti veistetty, noin puolimetrinen puinen käärmeveistos löytyi turvekerroksen alaosasta lähes metrin syvyydestä muinaisen umpikasvaneen järven rantakerrostumasta.
– Käärme näyttää siltä, kuin se olisi luikertelemassa tai uimassa pakoon yllätettynä. Matelijan kaula on veistetty kapenevaksi ja sen pää on kuvattu hieman ylöspäin kohotetuksi suu auki, kertoo tutkimusta johtava tutkijatohtori Satu Koivisto.
Koiviston mukaan löytökerrostuman koostumuksen perusteella veistos on hukattu, hylätty tai asetettu tarkoituksella tiheän rantakasvillisuuden sekaan. Esineestä tehdyn radiohiiliajoituksen perusteella se on valmistettu 4400 vuotta sitten.
Itse kaivauskohde löytyi ojituksessa 1950-luvulla ja sitä on tutkittu pienimuotoisesti yli 35 vuotta sitten. Viime kesänä kohteella tehtiin arkeologisia kaivauksia Suomen Akatemian rahoittamassa hankkeessa.
– Paikka on kivikaudella sijainnut umpeen kasvavan ja myöhemmin viljelymaaksi kuivatetun Rautajärven etelärannalla ja sieltä on saatu talteen maassamme hyvin harvinaisia kivikautisia puu-, kaarna- ja tuohiesineitä, Koivisto kertoo.
Kosteikkoihin kätkeytyy rikasta ja monipuolista arkeologista tutkimusaineistoa menneiden väestöjen asutuksesta, elinkeinoista ja ympäristöstä. Tästä huolimatta Suomessa on tiedotteen mukaan tehty hyvin vähän kosteikkoihin keskittyvää arkeologista tutkimusta.
Koiviston mukaan käärmeveistos saattaisi viitata rituaaliseen toimintaan muinaisella järvenrannalla. Pohjois-Euroopan kivikautisessa kalliotaiteessa on tiedotteen mukaan muiden eläin- ja ihmishahmojen lisäksi kuvattu joskus käärmeitä. Muutamassa kalliomaalauksessa ihmishahmo näyttää pitelevän kädessään joko oikeaa käärmettä tai käärmeen muotoista sauvaa.
– Järvensuon esineen suora liittäminen tällaiseen yhteyteen on toki epävarmaa, varsinkin kun kyseessä on vielä ainutlaatuinen löytö ja kohteen tutkimukset keskeneräisiä, Koivisto sanoo.
Tutkimus on julkaistu kansainvälisessä Antiquity-tiedelehdessä. Turun yliopiston löydöksestä uutisoi ensimmäisten joukossa National Geographic ja se on herättänyt kansainvälistä huomiota.
