Ruokavirasto on määrännyt Ahvenanmaalla kolmen IHN-tartunnan saaneen pitopaikan kalat lopetettavaksi. Yhteensä joudutaan lopettamaan yli puoli miljoonaa kiloa kirjolohta. Kalojen lopettamisella pyritään estämään taudin leviäminen muille kalanviljelylaitoksille ja pitopaikoille. Ruokavirasto on perustanut Ahvenmaan tautitapausten ympärille rajoitusvyöhykkeen, jonka alueella rajoitetaan kalasiirtoja. Alueella voi kalastaa ja syödä kalaa tavalliseen tapaan. Kalastajia kehotetaan kuitenkin huolehtimaan kalastusvälineiden desinfioinnista liikuttaessa alueelta toiselle. IHN-tauti ei tartu ihmisiin ja lemmikkeihin. IHN-virus kuolee kuivassa ja lämpimässä ja siihen tehoavat useat desinfiointiaineet.
IHN-virus aiheuttaa vertamuodostavan kudoksen kuoliotautia, joka on vakava kalatauti. Tauti voi tarttua kirjolohen lisäksi esimerkiksi lohiin ja haukiin. Se leviää sairaiden kalojen, oireettomien kantajien ja ympäristön välityksellä. Tautiin ei ole olemassa lääkettä, eikä Euroopassa ole käytössä rokotetta. Sairaista kaloista tulee ilmoittaa kunnaneläinlääkärille. Taudin oireina kaloilla ovat muun muassa tumma väri, pullistuneet silmät, vaaleat kidukset, pistemäiset verenvuodot silmien ympärillä tai elimissä.
Ahvenanmaalaisen kalanviljelylaitoksen kirjolohista löytyi IHN-virusta toukokuun lopulla ja myöhemmin tartunta varmistui myös kahdesta muusta pitopaikasta. Ahvenanmaalle virus kulkeutui tanskalaiselta kalanviljelylaitokselta keväällä tuotujen kirjolohien mukana.
Tanskan IHN-positiivisilta kalanviljelylaitoksilta ei tiettävästi ole toimitettu Manner-Suomeen kaloja. Ahvenanmaalla on ennestään toisen kalataudin, VHS-taudin seurantaohjelman vuoksi voimassa kielto siirtää elävää tai perkaamatonta kalaa muualle Suomeen.
Ahvenanmaan maakuntahallitus valvoo tartunnan saaneiden kalojen lopettamista. Oireettomat, teuraskoon saavuttaneet kalat teurastetaan ruoaksi. Muut lopetettavat kalat toimitetaan käsittelyn kautta esimerkiksi turkiseläinten rehuksi, biopolttoaineen valmistukseen tai lannoitteeksi. Ahvenanmaalla kirjolohen pitopaikat pidetään tyhjillään lohista vähintään kuuden viikon ajan.
IHN-tautia todettiin Suomessa ensimmäistä kertaa talvella 2017–2018. Tuolloin löydös johti mittaviin, kalliisiin ja pitkällisiin viranomaistoimiin, jossa suuri määrä kaloja lopetettiin ja pitopaikkoja saneerattiin. Neljällä tartuntapaikkoja ympäröivällä vyöhykkeellä toteutetaan seurantaohjelmaa, jolla varmistetaan, ettei virusta enää näillä alueilla esiinny. Muualle Suomeen on palautettu virallinen IHN-taudista vapaa asema.
