Merenkulku

Turun kaupungin ja korkeakoulujen pitkä ponnistus palkitaan: Saksalainen merenkulun innovaatiojätti Fraunhofer rantautuu Turkuun

Patrick Ohligschlaeger
Fraunhofer CML:n etäohjattua operointia virtuaalitodellisuudessa.
Fraunhofer CML:n etäohjattua operointia virtuaalitodellisuudessa.

Yrkeshögskolan Novian ja saksalaisen merenkulun tutkimuskeskus Fraunhofer CML:n uusi tutkimusyksikkö käynnistää älykkään merenkulun ratkaisuja koko Suomen meriklusterin tarpeisiin yhdessä Turun Teknologiakampuksen ja alan yritysten kanssa kehittävän hankkeen.

Suomen meriklusterin soveltava tutkimus ja tuotekehitys aloittavat kesäkuussa ammattikorkeakoulu Novian merenkulun kampuksella, Aboa Maressa starttaavassa älykkään merenkulun tutkimusyksikössä.

Yksikön johtaja Mirva Salokorpi Noviasta on innoissaan uudesta avauksesta suomalaisessa innovaatiokentässä.

– Fraunhofer CML on yksi johtavia merenkulun tutkimuskeskuksia Euroopassa ja globaalistikin. Heillä on laajat verkostot, paljon yrityskumppaneita sekä kyky tehdä vahvoja EU-rahoitushakemuksia, Salokorpi sanoo Turku Business Regionin tiedotteessa.

Fraunhofer CML on osa Fraunhofer-säätiötä, joka on Euroopan vahvin soveltavan tutkimuksen organisaatio. Organisaatiolla on 75 eri teknologia-aloille erikoistunutta instituuttia ja laaja yhteistyöverkosto ympäri maailman.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Fraunhofer-säätiön rantautuminen Suomeen on Turun teknologiakampuksen eli Turun kaupungin sekä korkeakoulujen yhteinen voimanponnistus, jota on valmisteltu pari vuotta. Yksi taustavaikuttajista, Turun ammattikorkeakoulun vararehtori Juhani Soini, toteaa tämän olevan iso uutinen koko Suomen innovaatiopolitiikassa.

– Tämä monipuolistaa julkisen sektorin soveltavan tutkimuksen tekemistä ja verkostoja.

Turun kaupungin elinvoimajohtajan Niko Kyynäräisen mukaan jo pitkät neuvottelut osoittavat, että Fraunhofer ei perusta uusia tutkimusyksiköitä heppoisin perustein.

– Fraunhofer on globaalin tutkimuksen kärkinimi, joka on mukana merkittävissä osaamiskeskittymissä ympäri maailmaa. Sitä kautta Turku pääsee maailmankartalle.

Tutkimusyksikkö tekee yhteistyötä Turun yliopiston, Åbo Akademin ja Turun ammattikorkeakoulun kanssa.

Uuden yksikön toinen johtaja Hans-Christoph Burmeister Fraunhofer CML:stä kertoo tehneensä hedelmällistä yhteistyötä Novian kanssa vuosien ajan. Hän on vaikuttunut Suomen vahvasta ja innovatiivisesta meriklusterista sekä yritysten halukkuudesta sijoittaa tutkimukseen ja tuotekehitykseen.

– Lisäksi Suomen valtio ja viranomaiset suhtautuvat esimerkiksi autonomisen merenkulun kehittämiseen myönteisesti, mikä tekee maasta meille kiinnostavan.

Uudessa tutkimusyksikössä yhdistyvät Fraunhofer CML:n teknologiaosaaminen ja Novian merenkulun kokemus.

Burmeister iloitsee, että kaikki alueen korkeakoulut haluavat olla toiminnassa mukana.

– Paikallisella autonomisen merenkulun tutkimus- ja tuotekehitysekosysteemillä on rooli uudessa tutkimusyksikössä, hän sanoo.

Uusi tutkimusyksikkö keskittyy merenkulun älykkäiden teknologioiden tutkimukseen, tuotekehitykseen ja testaamiseen. Toisena teemana on merenkulun simulaatiot.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy

Yksikön kolmas teema on merenkulun digitaaliset kaksoset. Niillä tarkoitetaan laivan, laivan osan, sataman tai väylän virtuaalista kopiota, jonka avulla voidaan tarkastella esimerkiksi eri järjestelmien toimintaa tai energiankulutusta.

Salokorpi korostaa, että uusi yksikkö keskittyy soveltavaan tutkimukseen ja tekee yhteistyötä Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hänen tiedossaan on useita yrityksiä, jotka haluavat aloittaa yhteistyön heti.

Yksi näistä on Meyer Turku. Tuotantojohtaja Mika Heiskasen mukaan tutkimus- ja tuotekehitysyhteistyö eri toimijoiden kanssa on ensiarvoisen tärkeää, jotta Meyer kumppaneineen pystyy vastaamaan risteilybisneksen vaatimuksiin myös tulevaisuudessa.

– Ainoa tapa pitää huolta siitä, että olemme kärjessä teknologiaosaamisessa, on se, että me avoimesti verkostoituen viemme tätä teollisuudenalaa eteenpäin.

Heiskanen arvelee, että Meyerin tuleva yhteistyö tutkimusyksikön kanssa liittyy risteilylaivojen automatisaatioon ja tuotteiden digitalisaatioon. Hän uskoo, että paikallinen yksikkö voi avata Suomen meriklusterin yrityksille ovia yhteistyöhön myös Fraunhofer-säätiön muiden instituuttien kanssa.

Uusi tutkimusyksikkö aloittaa viiden vuoden sopimuksella. Burmeister toivoo, että viiden vuoden päästä yksikössä työskentelisi 10–15 tutkijan tiimi.

Salokorven mukaan viiden vuoden tavoitteita ovat mittavan projektisalkun kerryttäminen, tunnettuus Euroopassa sekä vilkas yhteistyö Suomen meriklusterin yritysten kanssa. Hän toivoo, että yksikkö juurtuisi Turkuun pysyvästi.

– Tälle on selkeä tarve. En usko, että into teknologian kehittämiseen merenkulkualalla laimenee.

Jatkuu mainoksen jälkeen
Mainos päättyy
Haluatko käyttää

Osallistuaksesi keskusteluihin ole hyvä ja kirjaudu TS-tunnuksillasi

Olet kirjautuneena yritystunnuksella. Yritystunnuksella ei voi osallistua keskusteluihin.
Aloita keskustelu tästä jutusta
Viesti

Viesti lähetetty!

Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22.
Virhe viestin lähetyksessä.
TS:n verkkokeskustelun säännöt

Uudet näkökulmat keskustelussa vievät asioita eteenpäin. Siksi Turun Sanomat kannustaa verkkosivuillaan aktiiviseen ja rakentavaan keskusteluun.

Verkkokeskusteluun osallistuminen edellyttää rekisteröitymistä (jonka pääset tekemään tästä). Rekisteröityminen ei edellytä lehden tilaamista.

Keskusteluun voit kirjoittaa omalla nimelläsi tai nimimerkillä. Suosittelemme oman nimen käyttöä, sillä on arvokasta seistä mielipiteidensä takana. Ole kriittisenäkin kohtelias ja kunnioita muita. Epäasiallinen käytös estää osallistumisen keskusteluun.

Turun Sanomien verkkokeskusteluun tulevat viestit tarkastetaan ennakolta. Siksi viestit julkaistaan viiveellä, ja julkaisusta päättää toimitus. Keskusteluja julkaistaan arkisin kello 9–23 ja viikonloppuisin kello 8–22. Toimitus voi lyhentää ja muokata kirjoituksia.

Kirjoittaja on juridisessa vastuussa viestinsä sisällöstä. Rasistisia, herjaavia tai ihmisten yksityisyyttä loukkaavia viestejä ei julkaista. Muista hyvät tavat, älä huuda äläkä kiroile.

Kirjoita napakasti. Emme julkaise yli 1 800 merkin viestejä. Pysy keskusteluketjun aihepiirissä. Älä yritä muuttaa aihetta. Tekstin yhteyteen voi liittää teemaan liittyviä asiallisia linkkejä, jotka toimitus tarkistaa ennalta. Mainoksia emme julkaise.

Verkon keskustelut ovat osa Turun Sanomien sisältöä, josta olemme vastuussa. Toimitus voi harkintansa mukaan sulkea keskusteluketjun.