Väitös: Leikki mahdollistaa eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista
Erityisesti leikki on tärkeää eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevien lapsien osallisuuden ja oppimisen kannalta, selviää kasvatustieteiden maisteri Outi Arvolan väitöskirjatutkimuksessa.
Turun yliopistoon tehty väitöskirjatutkimus selvitti, miten suomalainen varhaiskasvatus tukee eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuutta ja oppimista. Tutkimusaineistona olivat Helsingin yliopiston Orientaatioprojektissa kerätyt lasten taitojen arviot, systemaattiset havainnot ja varhaiskasvatuksen oppimisympäristön arviointiaineisto, Turun yliopiston tiedotteessa kerrotaan.
Tulosten mukaan eri kieli- ja kulttuuritaustoista tulevat lapset ovat parhaiten osallisia ja sitoutuneita leikkiin. Lapset kuitenkin tarvitsevat roolileikkitaitojen kehittymiseen ja vuorovaikutustilanteisiin tukea.
Lasten osallisuuden ja oppimisen kannalta keskeistä on varhaiskasvatuksen henkilöstön leikkipedagoginen osaaminen. Monikulttuurisissa ympäristöissä toimivien kasvattajien tulee haastaa omaa toimintaansa ja käyttäytymistään, tiedotteessa sanotaan.
Tulevaisuudessa yhä useampi varhaiskasvatusikäinen lapsi tulee perheestä, jossa ainakin toinen vanhemmista on muuta kuin suomalaista syntyperää, tiedote kertoo.
– Eri kieli- ja kulttuuritaustaisten lasten osallisuus on tulosten perusteella kantaväestön lasten osallisuutta vähäisempää ja etenkin leikkiin pääsy on ajoittain haastavaa, Arvola sanoo tiedotteessa.
Arvolan mukaan varhaiskasvatuksessa luotu pohja kantaa parhaimmillaan pitkälle eri koulutusasteille.
