Bongasitko rakkolevää? Liity tänä kesänä merentutkijoiden joukkoon näillä helpoilla ohjeilla

Åbo Akademin merentutkijat kaipaavat yleisön apua rakkolevän seassa elävän lajiston tutkimuksessa. Tutkimukseen voi osallistua jokainen rannikolla ja merellä liikkuva.

– Sen sijaan, että tietoa kerää muutama yksittäinen meribiologi, voimme yhdessä muodostaa kymmenien tai satojen merentutkijoiden joukon, sanoo Tiina Salo, Åbo Akademin meribiologi ja projektitutkija tiedotteessa.

Rakkolevä, nykyisin viralliselta nimeltään rakkohauru, on Itämeren tärkeimpiä avainlajeja. Sillä on suuri merkitys meren monimuotoisuudelle.

– Kuka tahansa voi olla mukana keräämässä tietoa. Voit tutkia rakkolevää lähi- tai mökkirannassasi tai vaikka veneretkellä. Tutkimukseen kuluu aikaa 15–30 minuuttia. Se on mukavaa puuhaa myös lasten kanssa, sanoo Salo.

HENNA RINNE

Jos rakkohaurupuskaa ravistaa pesuvadin päällä, voi löytää liejutaskurapuja, simpukoita ja katkarapuja.

Vaikka tutkijat tuntevat rakkohaurun seassa elävän lajiston melko hyvin, lajiston vaihtelu eri ajankohtina ja eri puolilla rannikkoa on yhä arvoitus. Juuri tässä voi auttaa jokainen merialueilla kulkija.

– Tämä on loistava mahdollisuus tutustua vedenalaiseen luontoon. Samalla kerätty tieto edesauttaa meribiologista tutkimusta ja Itämeren tilan arviointia, Salo sanoo.

Rakkohaurun lomassa elelee lukuisia selkärangattomia eläimiä, jotka käyttävät sitä suojana ja ravintona.

Yleisiä haurun siimeksissä piileksiviä lajeja ovat leväsiirat, katkat, katkaravut, sekä monet eri simpukat ja kotilot, mutta myös monet pikkukalat viihtyvät rakkohauruvyöhykkeessä. Nämä eläimet puolestaan ovat ravintoa monille suuremmille kalalajeille ja linnuille, joten ne muodostavat tärkeän linkin meremme ravintoketjuissa.

Åbo Akademin Kuka syö rakkolevää -hanke jatkuu koko kesän ja syksyn.

SONJA SALOVIUS-LAURÉN

Åbo Akademin tutkijat Tiina Salo ja Henna Rinne tutkivat rakkohaurun joukossa viihtyvien eläinten lajikirjoa ja runsautta.