Hirvieläinkolarit yli kolminkertaistuivat kymmenessä vuodessa – kustannus yli sata miljoonaa euroa
Hirvieläinten kannat ovat kasvaneet ja levittäytyneet uusille alueille Suomessa viimeisten 50 vuoden aikana. Niitä voidaan metsästää enemmän, mutta ne aiheuttavat myös enemmän vahinkoja ja onnettomuuksia, sanotaan Luonnonvarakeskus Luken keskiviikkona julkaisemassa Hirvieläinten vaikutuksia yhteiskuntaan, elinkeinoihin ja ekosysteemiin -raportissa.
Hirvi-, kauris- ja peuraonnettomuudet ovat raportin mukaan yli kolminkertaistuneet vuosikymmenessä. Vuonna 2009–2010 onnettomuuksia kävi noin 4 000, mutta vuonna 2019 jo noin 13 300. Tästä luvusta hirvikolareita oli noin 2 000, peurakolareita 11 300. Peurakolareista 60 prosenttia oli valkohäntäpeuran kanssa.
Jokaisessa kuolonuhrin vaatineessa kolarissa onnettomuuden toinen osapuoli oli hirvi. Myös valtaosa loukkaantumisista tapahtui hirvikolareissa.
Hirvieläinkolarit maksoivat vuonna 2019 101 miljoonaa euroa.
Kattavaa tietoa hirvieläinten aiheuttamista vahingoista maa- ja metsätaloudelle ei ole. Ne ovat kuitenkin merkittävin talousmetsien taimikkojen tuhoaja. Viime vuonna tuhoja oli 536 000 hehtaarin alalla.
Vahingonkorvaushakemusten perusteella valkohäntäpeuran aiheuttamat vahingot ovat maataloudessa kasvaneet voimakkaasti. Kun vuonna 2010 korbauksia haettiin 7 725 euron edestä, kymmenessä vuodessa summa kasvoi 425 401 euroon. Vahinkoja kohdistuu erityisesti viljaoraalle ja kypsyvään viljasatoon.
Hirvieläimillä on myös epäsuoria haitallisia vaikutuksia: jos talousmetsissä suositaan niiden takia lehtipuiden asemesta havupuita, se vähentää lehtipuita tarvitsevaa lajistoa.
Hirvieläinten runsaus lisää myös puutiaisia ja niiden aiheuttamia tauteja. Myös hirvikärpäsiä esiintyy enemmän, kun hirviä on enemmän.
Hirvieläimet ovat tärkeitä saalislajeja suurpedoille ja niiden kantojen kasvu on vaikuttanut suurpetokantojen kasvuun ja levittäytymiseen. Kun saaliseläimiä on pinta-alaa kohden enemmän, pystyvät myös suurpetokokannat kasvamaan.
Petojen lisäksi hirvieläimiä saalistaa ihminen. Arvokkain saaliseläin on hirvi, jonka metsästykseen osallistuu Suomessa yli 100 000 ihmistä. Hirviä metsästetään vuosittan 38 000–68 400 eläintä.
Hirvenmetsästykseen käytetään vuosittain noin 30 miljoonaa eruoa, mutta sen tuotto on noin 260 miljoonaa euroa.
Kauriiden ja peurojen metsästyksen ja saaliin arvo tunnetaan puutteellisesti.
