Kuhan alamitan nostaminen pienensi saaliita Saaristomeren pohjoisosissa, muualla huomattiin jopa kasvua
Luonnonvarakeskus (Luke) tutki Saaristomerellä kuhan alamitan noston vaikutuksia kaupallisten kalastajien saaliisiin sekä kuhakantaan vuosina 2019–2020 Saaristomerellä. Alamitan nostaminen 37 senttimetristä 40 senttimetriin vuoden 2019 alussa aiheutti saalismenetyksiä Saaristomeren pohjoisosassa kahdella kolmasosalla tutkimukseen osallistuneista kalastajista. Keskimäärin saaliit vähenivät 28 prosenttia.
Alueella sijaitseva Mynälahti on Saaristomeren merkittävin kuhanpyyntialue.
Luken tutkimuksen muilla Saaristomeren alueilla saalismäärät eivät vähentyneet selvästi tai saaliit jopa kasvoivat harvempia verkkoja käyttävillä kalastajilla. Tämä kertoo Luken mukaan siitä, että kuhien keskikoko ja kokonaisbiomassa Saaristomeren alueella ovat kasvussa. Kasvua oli keskimäärin 15 prosenttia.
Solmuväliltään 43 millimetrin tai tätä tiheämpiä verkkoja käyttävillä kalastajilla päiväkohtainen saalis pyydystä kohden pieneni keskimäärin 40 prosenttia. 45 millimetrin verkkoja käyttäneillä saalis kasvoi 38 prosenttia. Saaristomeren pohjoisosassa kalastajien vuositappio oli noin 6 963 euroa, muilla alueilla kuhan pyynnistä kertyi tuloa lisää noin 6 449 euroa. Summa perustuu keskimääräiseen saaliin muutokseen ja vuosien 2017–19 tuottajahintoihin.
Hankkeen aikana kalastajat mittasivat lähes 50 000 kuhaa. Näiden tietojen perusteella myyntiin otetuista kuhista yli puolet oli juuri mitan täyttäviä, 40–42 senttimetrin pituisia kaloja. Alamittaisten kuhien osuus kalastajien kokonaissaaliista oli keskimäärin 28 prosenttia, 43 millimetrin verkoissa ajankohdasta riippuen 22–39 prosenttia ja 45 millimetrin verkoissa 11–25 prosenttia.
Alamitan noston tavoitteena on estää kuhien keskikoon pienentyminen, hyödyntää kuhien kasvupotentiaalia ja varmistaa kuhakantojen suotuisa kehitys. Hankkeessa oli mukana 19 kalastajaa, jotka pitivät viikottaista kirjanpitoa kuhan kalastuksesta.
